Kahvihetki kahvilassa vaimon kanssa. Jokasunnuntaiset treffit. On mukavaa jutella taas kaikesta. Aika menee nopeasti Flat Whitea juodessa. Tällä kertaa aiheena identiteetti ja viittomakieli. Olen ehkä siitä omituinen, että en ajattele toisia vammojen tai puutteiden tai ulkonäön kautta. Mielestäni ihmiset saavat olla ihan sellaisia kuin ovat.

Kummaksun sitä, että ensimmäisenä peilataan itseensä tai puututaan johonkin näkyvään asiaan. Mutta sitä kai ihmisyys on, pinnallista. Pyrin pääsemään eroon kaikenlaisesta egon ja pinnan johdattelusta. Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö olisi mieltymyksiä. Mutta vain asennettasi voit muuttaa.

Threadsissa kysyttiin hljattain ”vaikea kysymys”, klassinen influensserin sitoutumissyötti (engagement bait) suoraan ihmisten lapaan. En vastannut, mutta pisti miettimään. Kuulemma vaikeaa olisi valita joukkiosta kolme, josta pitäisi täysin luopua: Alkoholi, seksi, musiikki, ystävät, rakkaus, harrastukset, sosiaalinen media. Äärimmäisen helppo ja voisin luopua useammastakin. Helpoimmat ovat alkoholi, some ja musiikki. Jälkimmäistä rakastan, mutta jos kuuroutuisin, se ei haittaisi ollenkaan. Olen kuurosokean puolisona oppinut, että kuulo tai näkö eivät ole kaikki kaikessa. Ilman rakkautta olisi sen sijaan turha elää. Se olisi ainoa näistä, jonka jättäisin.

Pojan kanssa ihmetellään, kun puolen yön aikaan on valoisaa. Aivoni eivät vieläkään ole sisäistäneet, että on kesä. Kesä, pallon pohjoispuoliskolla.