Päivä 13567

Jouluaatto. Tehtävälista tyhjä. Kaappi täynnä kinkkua. Ravintola-ateria peruuntuu tänään pojan ollessa influenssassa. Kuumetta ei sentään enää ole, mutta niin sitkeä yskä, että emme mene täyteen ravintolaan yskiskelemään. Eipä tuo haittaa, jouluna on muutakin aktiviteettia.

Kaupoilla on tyhjää aattona. Eli kelpaa hakea vähän täydennystä. Olen tänäkin jouluna iloinen monesta asiasta, muunmuassa siitä että minulla on perhe, olemme (enimmäkseen) terveitä, tai ainakin hyvinvoivia, asumme (toistaiseksi) hyvinvointivaltiossa, katto pään päällä vieläpä ydinkeskustassa, ruokaa kaapissa ja välillä vähän luksustakin. Mitä muuta enää tarvitsen? Vähissä ovat toiveet.

Hyvää joulua ja joulurauhaa kaikille! 🎄

Fediversumi -reaktiot

Päivä 13566

Koen kenties joulun isoimman stressipiikin, kun kaupat ovat auki enää kuuteen saakka ja teen viimeisiä työhommia aikaa vastaan. En tänä(kään) vuonna pääse rauhoittumaan joulun viettoon ilman työhommia ensimmäisinä arkipäivinä, vaikka periaatteessa loma on aloitettu jo lauantaina. Yrittäjä tekee mitä yrittäjän täytyy. Tästä päivästä tulee silti mieleen Siskonpedin ”Joulustressi” -sketsi.

Tuntuu, että hirveästi järjesteltävää, vaikka jouluun on enää alle vuorokausi. Tämä siitäkin huolimatta, että tänä jouluna päätin, että en käy isoissa kaupoissa, enkä vedä överiksi. Joka joulu olen koittanut rajoittaa entistä enemmän kulutustottumuksiani. Lapsuudessani on aina ollut perinteinen suomalainen joulu (poislukien alkoholi, jos se lasketaan ”perinteiseen suomalaisuuteen”), eli jouluun on kuulunut:

  • Hitosti ruoanlaittoa tai ruokaa, kinkkuöverit
  • Isovanhempien luona vierailu, suklaalevyjen tai sukkien välissä salakuljetettua rahaa mummolta. Mummo jäi aina huiskuttamaan mökin taakse kyynel silmäkulmassa lähtiessämme (nämä mummola-muistot ovat mukavia, ikävä näitä aikoja)
  • Joulukuusi, itse haettu metsästä (mutta ainakin kerran isää taisi laiskottaa ja kuusen virkaa piti valtava kattoon asti kasvanut peikonlehti)
  • Iso kahiseva musta säkki tai pari lahjoja – joinakin jouluina vähemmän, mutta en koskaan valittanut!
  • Joulusauna
  • Jouluevankeliumi (isä halusi aina lukea ennen lahjojen jakamista tai syömistä)

Mieleen on jäänyt saunasta suoraan hankeen juokseminen, uusien tietokonepelien pelaaminen ja ysärijoulut leluineen (mm. ysärin sähköautoradat olivat ihan mahtavia, niissä meni oma aikansa kasata ja jotenkin niiden ajamisessa oli taikaa).

Voin vain kuvitella miten vanhempani stressasivat lahjojen ja rahanmenon suhteen. Nyt olen itse ollut vanhempi kuuttatoista vuotta peräkkäin, mutta olemme vuosi vuodelta tehneet fiksummin ja kysyneet lapsilta lahjalistat etukäteen (ei sillä, että niitä tarvitsisi enää erikseen kysyä). Lapsemme ovat onneksi hyvin kasvatettuja, eivätkä rutise saamistaan lahjoista, vaan ovat tyytyväisiä kaikkeen mitä saavat, vaikka joulupukki ei ihan koko listaa toteuttaisikaan. Hyvät, rakkaat muksut meillä.

Nykyään city-joulumme koostuu seuraavista asioista:

  • Muovikuusen koristelu (ledivalot, joissa miljoona eri animaatiota)
  • Joulusauna
  • Jouluateria tasokkaassa ravintolassa koko perheen voimin ilman puhelimia
  • Muu ruoka: kotiin vain sen verran kaupasta mitä jaksaa syödä, itselläni klassikkona on jokin tavallista kalliimpi juusto, joulukinkku valmiiksi viipaleina (kalleinta ja parasta mahdollista ainakin kilo, usein erilaisia), kokonainen kalkkuna jos on jäljellä (tänä vuonna ei ollut) ja lanttulaatikkoa riittävästi, glögiä
  • Jouluherkut: suklaata, Pandan konvehteja jos ehtii ostaa, niitä parempia (tänä vuonna loppu, koska olin myöhässä), Fazer Vihreät kuulat. Tänä vuonna hommasin myös leipäjuustoa ja ruissipsejä
  • Lahjojen jako

Meidän joulu on oikein lämmin ja tunnelmallinen sen jälkeen, kun kaikenlainen järjestely ja stressailu on eliminoitu.

Asiat voisi tehdä ajoissakin, mutta tänä(kin) vuonna käy huono tuuri lähinnä jaksamisen ja tilanteiden kanssa, eikä ajoissa olemista suoda kenellekään.

Ehkä se joulu vielä tulee meillekin. Ehkä. Pian.

Hyvää aaton aattoa sinulle, lukijani.

Fediversumi -reaktiot

Päivä 13565

Tämä tuntuu jostain syystä ihan tavalliselta maanantailta. En ole vieläkään päässyt stressistä kokonaan eroon. Heti kun herään, tulee hypättyä automaatiolla työmodeen. Sitten kun ”työt” on tehty, hyppään muun koodin sekaan.

Ahdistaa.

Pitää koittaa rentoutua.

Jos edes muistaisi syödä välissä.

Fediversumi -reaktiot

Päivä 13564

Sunnuntaipäivän saldo:

  • Kahvitteludeitti vaimon kanssa – kuten joka sunnuntai. Aina yhtä mukavaa.
  • Sekavuustilat ja sumuinen olo jatkuu, postdromen syytä. Sentään ei iske kolmatta migreeniä putkeen.
  • Stressiä Mastodon-päivityksen kanssa. Teeman uudelleenkirjoitus aiheuttaa ongelmia. Claudelle osan ulkoistaminen osoittautuu vikatikiksi. Keskiyöhön mennessä 90% valmiina.
  • Poika kipeänä uudestaan, vaikka jokin aika sitten oli flunssassa. Nyt kova kuume, eli ilmeisesti jostain ”superflunssasta” kyse. Myös maailman terveysjärjestö WHO ilmoittelee influenssa-aallosta. Isän sydän jotenkin särkyy, kun toinen hourii ja nukkuu. Puoliltaöin 12-vuotias simahtaa puhelimen viereen kuin neljävuotias. Käyn peittelemässä.

Tekemistä jää liikaa. Pitäisi päivittää vielä käyttöjärjestelmät. Haluaisin pelata videopelejä, mutta siihen ei jää nyt aikaa. Rentoilu ei ole vielä saanut käynnistyä kunnolla.

Toivon mukaan maanantai hieman koherentimpi. Tästä stressistä joulun alla pitäisi päästä pian eroon.

Fediversumi -reaktiot

1 42 43 44 45 46 348

Kirjoitukset kalenterissa

heinäkuu 2026
ma ti ke to pe la su
 12345
6789101112
13141516171819
20212223242526
2728293031