Finlandia Marathon jää tänä(kin) vuonna välistä. Jätän väliin myös lauantain pitkiksen. Kroppa on ylikierroksilla. Shamaanin mielestä ranka on niin jumissa, että loppuviikko rennosti. Mutta kehokin kertoo olevansa väsynyt, monin eri tavoin. Kerrankin kuuntelen. Migreenihän se paukahtaa illasta, mutta lääke onneksi pelastaa.

Ei aina tarvitse olla mikään supermies, joka puhuu tapahtumissa ja juoksee maratoneja. Kunpa vielä oppisin tekemään yhden ”projektin” kerrallaan… liian monta rautaa tulessa. ADD:ta tai ADHD:ta minulla ei tietääkseni ole, mutta välillä menee liian lujaa. Viikonloput on rauhoittumista varten. Se onnistuu vaihtelevasti.