Päivä on täynnä tekemistä alusta loppuun, rentoa ja mukavaa, kehittävää, innostavaa ja ennen kaikkea omassa yrityksessä. Tänään olen ylpeä siitä mitä olemme Juhan kanssa saaneet aikaan. En haluaisi tehdä mitään muuta.

Kun sanon ”päivä on täynnä”, se on kirjaimellisesti täynnä. Mutta asiat sulautuvat toisiinsa. Töiden jälkeen jatkan yhä samojen aiheiden parissa, enkä oikein osaa aina erottaa mikä on työtä ja mikä ei, kun tämä on niin mukavaa. Mutta selkeästi enemmän oman urani kehittämistä on tapahtumissa puhuminen. Niihin valmistautuminen on eräänlaista työtä myös, vaikka ei leipätyötä olekaan. On hämmentävää, että puolen tunnin puheenvuoron valmisteluun voi mennä ilta jos toinenkin, mutta haluan slideistäni persoonalliset.

On mukava puhua aiheesta, josta tietää jotain. Tavallaan osa motivaatiotani mennä puhumaan dependenssivapaasta WordPressistä on se, että voisin ”oppia” aiheen vielä paremmin. Siirryimme ACF:stä natiiveihin core-lohkoihin vasta vuoden sisällä ja koska nykyään en itse juurikaan koodaa töissä, pakotan itseni tällä tavoin opettelemaan perinpohjin aiheen ruohonjuuritasolla missä työntekijät ovat pidemmällä.

Kunpa olisi vähemmän tekemistä ja ehtisi levätä kunnolla. Ehkä joskus vielä.