Olisipa mukavaa jaksaa liikkua, juosta ja touhuta. Mutta töiden jälkeen olen aivan kaput. Ei jaksa, ei sitten yhtään mitään. Väsyneenä epävarmuudet ja ahdistus valtaavat mielen juuri silloin kun pitäisi osata rentoutua. Jos ei ole migreeni, Möykky pesiytyy rintaan. Pitkään se jaksoikin vaania vain taka-alalla.

Töhnikset ovat alennuksessa, normisti 6-8 euroa kaupasta riippuen, nyt saa parilla eurolla. Tilasin Kärkkäiseltä 6 kpl, enempää en kehdannut. Lähikaupoista kaikkialta loppuneet. Nyt on herkkuja viikonlopuksi.

Ei pitäisi jättää kirjoittelua näin myöhäiseen ajankohtaan, kun päässä ei liiku enää yhtään mitään. Univajeen määrä vain kasvaa.

Näinä kiehtovina aikoina ei malta mennä nukkumaan ajoissa, vaikka väsyttäisi. Olen liian utelias. Aina julkaistaan jotain uutta teknologiaa, koodia tai LLM:ää. Reddit, Instagram ja Fediversumi ovat kuin pyörre, jonne ajatuksen vene katoaa ennen kuin huomaakaan, että kello on taas kolme.

Tänäiltana saattaa kuitenkin olla, että silmät menevät väkisin kiinni…

Keskiviikon avainsanat: Univaje, pääsiäismunat hamstrattu kaupoista, regressio, patchit, nanoclaw, Vibe Island, suklaa, vegeruoka, kahvi, itseään toistava kehä, some, kylmä tuuli, linnunlaulu, aurinko, väsymys, ahdistus, telkkari, Termius.

”Katso poika eteesi!”, huutaa minua lähin tuskin vanhempi spandex-Pelle AirPods-kuulokkeideni läpi kävellessäni töihin. Ihmettelen miksi jotkut kokevat tarvetta kontrolloida ympäristöään, varsinkin jos kävelee liikesääntöjen mukaisesti. En tiedä mikä ongelma hänen aamussaan on. Päivä tuntuu maanantailta, mutta on tiistai – kiitos pääsiäisen.

Työpäivä on positiivinen. Innostun uudesta teknologiasta. Aamun paniikki ja ahdistus unohtuu heti kun pääsee leikkimään uusilla leluilla. GitHub on täynnä kiinnostavaa tutkittavaa. Tämän takia teen tätä työtä.

PS. Nimesin AI:ni Son of Antoniksi. Tietäjät tietää.

On aika hurjaa seurata kuulentoa suorassa lähetyksessä samalla kun juoksee juoksulenkkiä juoksumatolla. Elämme mielenkiintoisia aikoja. Avaruusmatkailun seuraaminen saa hetkeksi unohtamaan kaikki maailman kurjat asiat. Haluan tarkoituksella pistää pääni piiloon kuin strutsi ja keskittyä nyt tieteeseen.

Pääsiäisvapaat ovat palvelleet hyvin. Onneksi sunnuntain ja maanantain sain viettää täysin migreenivapaana. Olen onnellinen myös sunnuntain refaktorointirupeamasta, vaikka kahdeksantuntinen koodausputki kävikin melkein työstä.

On hienoa olla olemassa. Ja töhniksiä on… Olen koukussa. Saisipa näitä aina.