Veera täyttää 40 vuotta. Aika rientää. Vien hänet syömään ravintolaan ja lahjaksi annan muunmuassa omaa aikaani. On jotenkin mukavaa, että voi olla kerrankin näin stressitöntä. Minulla on jonkinlainen lahja-trauma. Näistäkin on kiva voida puhua puolison kanssa avoimesti, kuten kaikesta muustakin. Ei aina tarvitse kalliita lahjoja, kuten viime vuonna. Vaikuttaa siltä, että lahjani ovat tänäkin vuonna mieluisia. Tärkeintä on, että kokemus kohtaa odotuksia.

Tänään on todella vilkas päivä. Ei ehdi hetkeäkään suoda tilaa omille ajatuksilleen. En ymmärrä miten olen edes valveilla, väsymys painaa ohimoa vasten. Silti jaksan vielä koodatakin. Hullua. Koneisto ei pysähdy.

PS. Lupasin olla ahdistumatta. Täytin lupaukseni. Näköjään asian voi joskus myös ”päättää”. 1/7 päivä ilman isompaa ahdistusta. Rock!