Käyn hieman kierroksilla. Isoimmat nostelut on tehty ja voi pikkuhiljaa laskeutua juhannuksen viettoon. Palvelimet on pystytetty ja optimoitu tappiin.

Tänään ilahduttaa häkellyttävä palaute Fedissä:

Haluun arvostaa tänään vähän @rolle joka on yritysjohtaja, some-expertti, Fediverse-guru, oman ison mastodon-yhteisön pääylläpitäjä ja -kehittäjä, vastuullinen ja hyvä vanhempi, lenkkeilijä ja lukija ja varmasti ihana elinkumppanikin uskon näin. Kävelin kerran vahingossa @rolle n ohi Jyväskylässä ja kadun ikuisesti, että en kysynyt ootko Rolle ja halannut.

Siis mitä ihmettä, mistä hyvästä minua näin kehutaan? Ei voi kuin tipata fedoraa (anteeksi, paremman termin puutteessa).

Muutenkin ollut aika kiva päivä! Kiitos kaikille, jotka teette päivästäni kivoja. Tykkään teistä.

PS. Intervallitreeni matolla kello 23:30 ei ehkä ole järkevää. Ei taida tulla uni.

Yli 12 tunnin työpäivä, mutta tietoisesti. Osa tehtävistä on vain sellaisia, joita ei pysty jättämään kesken. Taitaa olla vuoden pisin työpäivä tähän mennessä ja onneksi ainoaa laatuaan.

Haukotus. Olin valmis nukkumaan jo kaksi tuntia sitten. Joskus hämmästelen omaa jaksamistani, sillä työpäivä sujuu maagisen hyvin siihen nähden, että alla on reilut neljä tuntia unta. En valita, sillä on mukavaa. Töiden jälkeen lähden vielä kuuden kilometrin lenkille. Juoksemisesta ei luisteta.

Mummoni sanoi aikoinaan, että ”kunpa saisi näinkin olla”. Niin minäkin toivon. Tuntuu hämmentävältä edelleen, että hän ei enää saa olla. Eikä myöskään isäni. Jotenkin sitä pienempänä ajatteli, että kaikki elävät ikuisesti.

Memento mori. Muista.

On taas sunnuntai. Vastahan se oli.

Kello on yhdeksän illalla. Tuntuu kuin se olisi neljä iltapäivällä. Aurinko paistaa täydeltä taivaalta pitkän sateen jälkeen. Ei oikein tunnu edes, että olisi kesäkuu. Kai tuo pää on vähän sumussa, tai sitten se on postdromen vaikutusta.

Väsyttää silti huomattavasti. Takana on koodailua, lisää koodailua, yhdistysjuttuja, kahvittelua. Melko toiminnantäyteinen päivä kaikenkaikkiaan. Käy melkein työstä.

Pelifiilis ei ole vieläkään palannut. En ole pelannut mitään videopelejä viikkoihin. Ja näin on ihan hyvä. Täytyy tehdä sitä mikä milloinkin nappaa.

Huomenna kahdeksaan töihin. Ei innostaisi. Voisin delegoida hommia muillekin, mutta taidan vielä paiskia hommia kunnolla, koska heinäkuussa tulee olemaan hiljaisempaa.

Huomiseen siis.

Tänään on aivan liikaa tekemistä. Edistän viittä projektia yhtäaikaa, kiitos agentuurisen komentoriviviidakkoni ja hyprlandin. Maltan juuri ja juuri lähteä juoksemaan lauantaikympin rantapolkuja pitkin, joskin AI-reittisuunnittelijahässäkästäni puuttuu similarity check ja reitti on hieman liian samanlainen kuin viikko sitten. Täytyy tuunata.

Jostain pitäisi saada vielä pari tuhatta kaloria. Olen jättänyt sokerin ja rasvan pois ja syön lähinnä raejuustoa suoraan purkista, joten tuntuu, ettei kaloreita vaan kerry juuri mistään. Välillä iskee houkutus tilata esimerkiksi pizzaa, mutta maltan mieleni. Tämä hiostava sadekeli aiheuttaa päähän tuntemuksia ja jännittää iskeekö se rebound-migreeni. Toivon, että ei. On varmaan otettava taas ritsatriptaani ja ibuprofeiini, kun taitaa muuttua säryksi…