Olen kirjoittanut joka vuosi vuoden viimeisen tekstin. Tänä vuonna en jaksa. Se kertoo jotain loppuvuoden energiatasoista. Influenssantapaiseen sairastuminen vei viimeisetkin mehut. Ihmettelen, miten ihmeessä olen jaksanut kirjoittaa esimerkiksi vuosi sitten noin pitkästi, tilastot, kuvat ja kaikki… Tai ylipäätään, miten olen jaksanut tämän kaiken? Olen koko ajan touhunnut tuotteliaasti. Kuka se tyyppi oikein oli? Minäkö? En usko.
Viime vuonna kirjoitin itselleni pitkän kirjeen, löytyy samaisen tekstin lopusta.
Tämä katkelma pistää miettimään.
On hämmentävää kirjoittaa itselleen tulevaisuuteen, koska tulevaisuutta ei voi ennustaa. On vain mentävä sillä mitä on. Uskon, että teen ihan hyviä päätöksiä elämässä. Uskon, että tästä vielä tulee jotain.
Ensi vuonna toivon (vaikka tavallaan tiedän, että se on äärimmäisen vaikeaa), että uskallan lähteä ihmisten ilmoille. Toivon, että kävisin ainakin yhdellä livekeikalla. Tapaisin jonkun tutun. Nauttisin elämästä enemmän offline. Kuten aiempinakin vuosina olen sanonut: Aina saa toivoa.
Ja kävinhän minä keikoilla. Useammankin kerran, ainakin The Midnight, John Smith, Benighted ja …and Oceans tuli nähtyä Lutakossa. Ehkä sain elämänhaluni jollain tapaa takaisin. Offline en osannut olla yhtään vähempää, koska Internet on enimmäkseen ihana.
Vuosi 2025 oli sellainen ”seiskamiikka”. Eri tavalla ahdistava ja kamala kuin 2024. Muutama valoisa hetki, mutta enimmäkseen aika synkkää.
En halua ennustaa mitään vuodelle 2026. Toivon kuitenkin. Toivottavasti raha-asiat ovat paremmin joka rintamalla, asiat paranevat ja kohenevat työrintamalla ja muutenkin, AI- ja somekupla puhkeaisi, Trump saisi kenkää ja Venäjä lähtisi vittuun Ukrainasta. Naiivi ajatus, maailmanrauha ei tule toivomalla. Mutta mantrakseni on muodostunut: Aina saa toivoa.
Toivottavasti 2026 on edes pikkuisen parempi. Niinku näin: 🤏
Hyvää uutta vuotta!
Tässä kirjoituksessa on 283 sanaa. Blogi on osa Fediversumia, voit tykätä ja kommentoida seuraamalla blogia Mastodonissa.
Fediverse -reaktiot
Päivän saavutukset kirjoittamishetkeen (16:15) mennessä
Vuosi sitten tänä päivänä
Vuosi 2024
On vuoden viimeinen päivä. En oikein tiedä mitä ajatella tästä vuodesta. Vuosi 2024 ei palvellut hyvin. Se on ollut äärimmäisen rankka ja pelkkä vuoden miettiminenkin pistää epäröimään. Pari kertaa ennen näppäimistöön tarttumista kerkesin ajatella, että jospa en sittenkään kirjoittaisi tästä vuodesta yhtään mitään.
Tämä vuosi ei ollut ainoastaan huono minulle, vaan myös koko planeetalle. Niin paljon paskaa on tapahtunut tänä vuonna, että huh huh. Sodat, Donald Trumpin uudelleenvalinta, äärioikeisto Suomessa, hallituksen leikkaukset, arvonlisäveron korotus 25,5%:een, suklaan hinnan nousu… en jaksa edes jatkaa tätä listaa.
Mutta yritetään nyt sitten, onhan näitä vuodesta 2005 kuitenkin kirjoiteltu.
Tässä oli placeholder meemille, mutta en löytänyt mitään hyvää. Mutta summattuna, vuosi vaihtuu ja toivottavasti ei tule mitään ”uutta minää” tai ”uusia kujeita” tai mitään muutakaan kliseistä paskaa. Siinähän tuo aika kuluu, kuten ennenkin.
Aiemmat ”Year in review” -kirjoitukset
- Vuoden 2005 viimeinen
- Vuoden viimeinen (2006)
- Vuoden viimeinen (2007)
- Vuoden viimeinen (2008)
- Vuoden viimeinen (2009)
- Vuoden viimeinen (2010)
- Tuloksellinen vuosi 2011
- Vuoden viimeinen (2012)
- Vuoden viimeinen (2013)
- Vuoden viimeinen (2014)
- Vuoden viimeinen (2017)
- Vuoden viimeinen (2018)
- Vuosikymmenen viimeinen
- Vuoden viimeinen kirjoitus (2020)
- Vuoden 2021 viimeinen kirjoitus
- Vuoden 2022 viimeinen kirjoitus
- Vuosi 2023
Viesti itselleni
Viime vuosina minulla on ollut myös tapana kirjoittaa viesti tulevaisuuden minälleni. On aika lukea vuoden 2023 viesti ja reagoida siihen.
Viesti vuoden 2024 Rollelle
Moi Rolle 31.12.2024,
Vai pitäisikö sanoa ”mitä johtaja?”, reh reh. Toivottavasti vuosi on sujunut hyvin ja se on mennyt vielä paremmin kuin vuosi 2023, joka oli raskas, mutta palkitseva. Toivottavasti tänäkään vuonna ei ole tullut suuria vastoinkäymisiä, vaikka ainahan niitä tulee.
Moi Rolle v.2023-12-31. Mitähän tähän sanoisin? Voisinpa sanoa, että vastoinkäymisiä ei tullut, mutta niitä tuli aivan helvetisti ihan jo tammikuusta lähtien. Listasin yksityisen päiväkirjani puolelle yhteensä 13 isompaa vastoinkäymistä, joista 8 liittyy suoraan minun tai perheeni hyvinvointiin ja 2 elämän ja kuoleman asioita. Heti alkuvuodesta sain ikävän puhelun, joka oli yhtä lumipalloefektiä sen jälkeen.
Toivon sinulle oikeastaan samaa kuin viime vuonna, ahdistus, stressi ja ylipitkät työpäivät minimiin ja onni maksimiin. Uskon ja toivon, että jo hyvin vauhtiin lähteneelle menestykselle rakennetaan pohjaa vuonna 2024. Ainahan sitä saa toivoa.
Koskaan ei tiedä mitä elämässä tapahtuu, mutta tärkeintä on keskittyä oman ja läheisten hyvinvointiin, oli se sitten henkistä, taloudellista tai fyysistä hyvinvointia. Olemme vain kerran tällä pallolla ja se on tärkeintä.
Aikamoista liirumlaarumia olen itselleni kirjoittanut, mutta näinhän se on. Vuonna 2024 räpiköin pinnalla, koska olin enimmäkseen niin lamaantunut, että jouduin ottamaan sairaslomaa töistä. Läheiset kärsi, minä kärsin, yksi ihminen kuoli, toinen lähes kuoli. En vieläkään ole täysin toipunut tästä vuodesta. Kun on vaikeaa, ei jaksa edes tsempata.
Vuosi ei toteutunut, kuten toivoin. Ahdistus, stressi ja ylipitkät työpäivät dominoivat vuotta, eivät todellakaan olleet ”minimissä”. Lähes mikään ei mennyt kuten toivoin. Koko ajan tuli lisää lunta tupaan.
Yritystoiminta ei vielä lähtenyt raketin lailla kuuhun vajaassa vuodessa osakekauppojen jälkeen, mutta 2025 suhteen on isot odotukset business-wise.
Omistajia Dudella oli aiemmin neljä, nyt vuodenvaihteessa kaksi. Lopulliset kaupat osakkeista tehtiin alkuvuodesta 2024. Lopputuloksena hallituksen puheenjohtajalle ja teknologiajohtajalle Roni Laukkariselle ja toimitusjohtaja Juha Laitiselle, eli alkuperäisille Duden perustajajäsenille jäi taskuun sama omistussuhde kuin yrityksen alkuvaiheilla, eli 50/50.
Vuosi 2023 oli raskas, mutta vuosi 2024 oli vielä raskaampi. En olisi moista osannut kuvitella tai ennakoida.
Ura ja tekniikka
Vuonna 2024, etenkin loppuvuodesta, sain kuitenkin innon tekniikkaan takaisin. Se oli kadoksissa, kun voimat olivat lopussa. Lähdin kehittämään Duden stäkkiä ihan urakalla. Myös vapaa-ajan koodailu lisääntyi. Tekoälyn (esim. Cursor ja Warp) myötä sain jotenkin lisää apuja ja motivaatiota kaikkeen tekemiseen. Lisäksi omalla henkilökohtaisella avustajallani oli suuri vaikutus.
Vuosi 2024 lukuina
Joka appilla on omat Year in review -härpäkkeensä, mutta en jaa niitä kaikkia. Tässä kuitenkin muutama madonluku.
Vuonna 2024 suoritin rutiineja normaalisti. Päivittäisellä tehtävälistallani oli 10-30 tehtävää. Keskiarvoja en jaksa kaivella. Päivittäiset rutiinit olivat koko vuoden melkolailla samat:
- Aamurutiinit RoutineFlowssa (WC, hampaat, parta, vaaka, suihku)
- Kalorit Yazioon
- Kofeiinit HiCoffeeseen
- Kasviasiat Plantasta
- Päivittäinen YNAB
- Päiväkirja
- Vesipullo täyteen
- Vesimäärä GrowPaliin
- Päiväbudjetin laskeminen
- Kirjan lukeminen
- Meditointi
- Luin 23 kirjaa. Jouduin pitämään useamman kuukauden lukutauon, koska luen pelkkiä tietokirjoja ja vaikeassa elämäntilanteessa tuntui että kaikki kirjat triggeröivät. En pystynyt lukemaan mitään ja menetin kokonaan lukuinnon. Vasta loppusyksystä sain innon lukemiseen takaisin. Arvioita ei löydy Goodreadsista, sillä siirryin kokonaan Bookshelfin käyttöön.
- Katsoin 79 elokuvaa. Katsoin uudestaan elokuvat kuten Interstellar ja Yksin kotona. Year in review katseluiden suhteen näkyy Trakt.tv:ssä julkisena ja suomenkieliset arviot löytyvät leffablogistani rollekino.fi.
- Kuuntelin 11160 biisiä. Eniten kuunnellut artistit: Sleep Token, Swallow the Sun, The Midnight, Duett. Vaihdoin Apple Musiciin, koska äänenlaatu ja parempi algoritmi. En jaksanut enää soittolistapohjaisuutta, eikä Spotifyn AI DJ avautunut vielä Suomessa. Kaikki kuuntelutilastot Last.fm:ssä ja ehkä se Year in reviewkin heilläkin taas aukeaa vuoden vaihtumisen jälkeen.
- Kirjoitin 456 blogikirjoitusta. 365 kpl tänne lokikirjaan, 17 kpl Duden blogiin, 2 kpl Rollemaan ”pääkirjoitusta” ja 72 leffa-arviota.
- Juoksin tai kävelin 1061 kilometriä. Juoksutonni jäi vajaaksi, viimeksi se toteutui 2022. Mutta vuosi on ollut rankka ja siihen nähden olen ylpeä, vaikken täysin treenitavoitteissani aina pysynytkään. Isoin juoksusaavutukseni vuonna 2024 on ehdottomasti ensimmäinen maraton Finlandia Marathonilla (strava) ajalle 4 tuntia 45 minuuttia. Stravassa lisää liikkumisia.
- 14413 koodikontribuutiota. GitHubista lisää.
- Noin 100 tuntia Baldur’s Gate 3:sta.
Musahommat jäivät aivan minimiin vuonna 2024. Keskeneräisiä biisejä on, mutta yhtään en saanut ulos.
Tähän voisi listata vielä migreenien määrän, vietetyt tunnit terapiassa ja meditaatiossa, hermoromahdusten määrät, ajanjaksot, jotka olin sumussa, aika jonka itkin, mutta antaapa olla.
Vietin enimmäkseen vuoden 2024 käymättä missään. Kävin kerran äitini luonna maaliskuussa. Ja parilla työmatkalla, joista toinen jäi kesken. Kerran taisimme viettää puolison kanssa aikaa Helsingissä ja kerran Oulussa. Mutta ne reissut olivat ahdistuksen täyteisiä. Sosiaalisten tilanteiden pelko on ollut vahvasti läsnä koko vuoden. Olin aika erakko. Ei pystynyt.
Kesä 2024 oli ehkä elämäni surullisin. Pystyn ehkä asiasta puhumaan sitten kun aikaa on kulunut riittävästi, se on vielä sen verran arka aihe.
Vuoden 2024 kohokohdat – Top 10
- Vaimon kanssa keskiviikkolounas ja sunnuntaikahvit – Tästä pidettiin kiinni koko vuoden.
- Firmassa tapahtuva jatkuva kehitys, välillä isojakin harppauksia
- Psykoterapian kolmas vuosi käynnistyi, GAD alkaa helpottaa
- Olin terveenä. En sairastellut koko vuonna yhtään ainoaa kertaa fyysisesti. Saikku tuli henk. koht. elämän kipeästä tilanteesta ja henkisestä oireilusta.
- Lotan kanssa entistä paremmat välit. Ja lasten kanssa muutenkin paljon omannäköistä touhuilua.
- Baldur’s Gate 3:n aloittaminen. Paras peli, jota olen ikinä pelannut.
Oikeasti enempää ei pysty keksimään. Vuoden karujen asioiden lista olisikin sitten varmaan top 100, mutta en pysty niitä nyt listaamaan.
Vuosi 2024 kuvin
Tässä joitakin valitsemiani kuvia väliltä tammikuu-joulukuu 2024.
Viesti vuoden 2025 Rollelle
Moi Rolle 37 vuotta, v.2025-12-31,
Tiedät millainen vuosi 2023 ja 2024 olivat. Eivät parhaimmasta päästä, varsinkaan tämä edellinen. Silti ikuisena optimistina on uskottava hyvään. Haluan uskoa, että paskojen vuosien jälkeen tulee yksi hyvä vuosi, edes jossain kohtaa. Toivon oikeasti todella kovasti, että se vuosi on 2025.
Nyt kun katselen tässä rakettien pauketta 7. kerroksen kaupunkiasunnon isoista ikkunoista Lutakon rantaan, haluan uskoa parempaan huomiseen. Jyväskylän kaupunki on muuten kieltänyt keskustan ilotulitukset eikä kaupunki enää itse ammu raketteja taivaalle.
Enemmistö kaupunginvaltuutetuista kannattaa aloitetta, joka kieltäisi ilotulitukset isoilta osin taajama-alueilla. Keskustassa ei nytkään saa ampua.
Jyväskylästä voi tulla ensi vuonna edelläkävijä Suomessa ja lähes ilotulitukseton kaupunki
Aiempina vuosina olen toivotellut vähän lennokkaamminkin menestystä ja hyvää. Nyt en osaa sitä toivottaa, tai ainakaan liikaa korostaa. Pitää pitää odotukset matalalla.
On hämmentävää kirjoittaa itselleen tulevaisuuteen, koska tulevaisuutta ei voi ennustaa. On vain mentävä sillä mitä on. Uskon, että teen ihan hyviä päätöksiä elämässä. Uskon, että tästä vielä tulee jotain.
Ensi vuonna toivon (vaikka tavallaan tiedän, että se on äärimmäisen vaikeaa), että uskallan lähteä ihmisten ilmoille. Toivon, että kävisin ainakin yhdellä livekeikalla. Tapaisin jonkun tutun. Nauttisin elämästä enemmän offline. Kuten aiempinakin vuosina olen sanonut: Aina saa toivoa.
Hyvää uutta vuotta! 🎉
