Vuoden viimeinen

Kirjoittanut . Liittyy aiheisiin , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , .

Arkistomatskua

Otathan huomioon, että tämä on yli 12 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 24-vuotias.

Legendaarinen vuoden viimeinen bloggaus, samalla otsikolla, samalla aiheella jo seitsemättä kertaa. Viime vuonna tosin putki katkesi kun kirjoitin muistelomerkinnän vasta tammikuun neljäs päivä. Vaikka blogia (silloin ”nettipäiväkirjaa”) olenkin pitänyt vuosituhannen vaihteesta saakka (huh, siitähän on jo hyvin yli kymmenen vuotta), menneitä aloin muistelemaan tietenkin vasta vanhempana.

Vuosi 2012 oli täynnä työntekoa ja kotielämää. Pääsi sitä pari kertaa viihtymäänkin sentään, niin kavereiden kuin vaimonkin kanssa. Ihan hyvä vuosi oikeastaan, ei paljon huonoa sanottavaa.

Niin että mitä tuli tehtyä? Jaa-a, kokonaisen vuoden läpi miettiminen on aina aika haastava tehtävä. Pitänee käydä taas kuvien avulla läpi, jos jotain flashbackeja tulisi… Tänä vuonna en näköjään ottanutkaan kuvia juuri ollenkaan oikealla kameralla, vaan pelkästään puhelimien ja tablettien kameroilla. Siispä Dropboxin mahtava Camera Uploads-kansio saa kelvata apuna (on muuten mahtava toiminto, joka lataa puhelimella/tabletilla otetun kuvan välittömästi ottohetkellä Dropboxiin talteen).

Tammikuu meni pitkälti työnteossa, Spinefeast-heviristeilyä lukuunottamatta. Lotalla oli jotain univaikeuksia ja ilmeisesti vähän ahdistikin. Risteilyllä oli kuitenkin huippua ja löysinpä pari uutta kaveriakin. Iiroon ja Eevaan ei ole tullut pidettyä läheskään niin paljon yhteyttä kuin olisin risteilyn jälkeen toivonut, mutta silti; huipputyyppejä, joita tapaa mielellään milloin vain. Black metal -ihmisiä ei ole koskaan liikaa. Lue tammikuun ja Spinefeastin kooste sen aikaisesta bloggauksesta.

Löysin Jägermeister Finlandin Facebookista risteilyltä otetun kuvan, jossa satun olemaan. Olen tuon skinheadin vieressä.
Olen tuon skinheadin vieressä. Kuvan omistaa Jägermeister Finland.

Helmikuussa oli kylmä. Saatiin Veeran kanssa vapaailta ja käytiin syömässä ja leffassa. Tasapaksu työhön painottuva kuukausi.

Käytin jopa pipoa.
Käytin jopa pipoa.

Maaliskuussa työ- ja perhepainotteista. Käytiin työporukalla Kotkassa. Ei siitä sen enempää. Kävin isäni kanssa syömässä Grincos Locosissa ennen kuin hän muutti Thaimaan taloonsa asumaan Pomin kanssa. Hän otti huvikseen Bistec de la Muerten, jota sanotaan Jyväskylän tulisimmaksi annokseksi (äärimmäisen tulisella nagasoseella valeltu härän ulkofileepihvi, lime-chilivoita, grillattuja kasviksia ja habanerolla maustettua tomaattikastiketta sekä tulisia Creole-lohkoperunoita). Minä taisin syödä ihan burgerin. Maaliskuussa pystytettiin myös Sohwin terassi.

Isäni pääsi Grincos Locosin Wall of Famelle syötyään Bistec de la muerten.
Isäni pääsi Grincos Locosin Wall of Famelle syötyään Bistec de la muerten.

Huhtikuu. Mitäs. Takatalvi. Instagram saapui Androidille.

Huhtikuu 2012.
Huhtikuu 2012.

Toukokuussa kävin Steelfestillä, samalla kun perheeni (itseni mukaanlukien) yöpyi äitini luona Hyvinkäällä. Kirjoitin tuosta viikosta bloggauksenkin. On muuten tämän hetken lempparifestarini. Ensi vuonna uusiksi, liput jo varattuna. Toukokuussa tuli nähtyä myös vihdoin Ozzy Osbourne livenä.

Me Steelfestillä.
Me Steelfestillä.

Kesäkuu. Aurinkoa. Hoplopia. Nummirock-juhannus. Perinteinen Tuska-hääpäivä Veeran kanssa. Pulinamiittejä. Firman kesäpäivät.

Nummirock. Hyvät kaverit. Poppamiehen tulisin SLAYER-burgeri. Punkkua. Good times.
Nummirock. Hyvät kaverit. Poppamiehen tulisin SLAYER-burgeri. Punkkua. Good times.

Pyöräilin koko kesän töihin ja töistä kotiin säästääkseni bussikuluissa. Kunto koheni mukavasti.

Heinäkuulta.

Muuten kesä oli aika kylmä, juhannusta lukuunottamatta, kuten tiedättekin. Ei se kesäksi muuttunut missään vaiheessa.

Heinäkuun 27. päivä oli sentään kuuma.
Heinäkuun 27. päivä oli sentään kuuma.

Töitä tuli paiskittua läpi kesän. Elokuun Savutuvan Apajalla käynti oli kivaa arjesta irtautumista.

Järvessä mahtavien tyyppien kanssa. Kuvan omistaa Darren Paul.

Maalla tuli vietettyä aikaa myös.

Ottamani kuva anoppilan terassilta. Fiilis varmaan välittyy kuvasta.
Ottamani kuva anoppilan terassilta. Fiilis varmaan välittyy kuvasta.

Loka-syyskuussa kävin katsomassa Ensiferumia ja Sólstaferia Lutakossa, juhlimme nuorimman veljeni valmistumista, töitä, töitä, perhe-elämää, Veeran kanssa leffassa.

Marraskuussa juhlin omia 24-vuotissynttäreitäni, vietettiin firman pikkujouluja Helsingissä, käytiin Veeran kanssa katsomassa Alcestia ja Katatoniaa

Ai niin muuten, en koskaan julkaissut vuoden 2012 Movember-tulostani. Vähän samaa sarjaa mitä viime vuonnakin.

Säälittävät räkäjarrut.
Säälittävät räkäjarrut.

Loppuvuodesta tuli hankittua pari tablettia, iPad Mini työkäyttöön ja Nexus 7 kotikäyttöön. Joulun kuvia en ole vielä edes purkanut kamerasta, enkä varmaan enää kirjoita erillistä bloggausta. Juhlimme joulua Himoksella mökillä, äitini ja hänen miehensä kanssa. Mukana oli myös veljeni ja siskoni. Joulupukki kävi, lahjaksi sain karkkia ja Imperiumin kylpytakin. Isältä viisikymppiä (kiitos!). Mukava, lämmin, lumentäyteinen joulu. Tykkäsin kyllä kovasti.

Uutta vuotta vietän Jyväskylässä, tällä kertaa kaveriporukalla.

Mitäsmitäs muuta? Viime vuotta tarkastellessa pikaisesti voin todeta että olen edelleen köyhä paska, hieman vähemmän masentunut ja enemmän sosiaalinen, ei ulkomaanmatkoja. Puketumisesta; Highwayman Coat -takki taas käytössä, muutamia bändipaitoja (Alcest, Heretoir, Lunar Aurora) ja lävistyskoruja hankittu.

Jos haluat tietää tarkemmin mitä elämässäni tapahtui vuonna 2012, lue vuoden 2012 arkisto läpi. Instagramistanikin saa jotain osviittaa.

Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!

Kuva Roni Laukkarisesta

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 35-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Mastodon ja leffat lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää

Reaktiot

Vaadittu kenttä

 

5 kommenttia

  1. Maanantaimetallia 134 - Kolkkoa kylmyyttä ja synkkyyttä Saksasta | Rollemaa.org

    […] pariin otteeseen maininnut ohimennen Lunar Auroran (viime vuoden puolella ja kolmisen vuotta sitten), black metal -yhtyeen, jota olen ihastuksissani kuunnellut jo aika […]

  2. Vuoden viimeinen | Rollemaa.org

    […] On legendaarisen vuoden viimeisen bloggauksen aika. Hetkinen. Déjí -vu. Jep, piti ihan tarkistaa. Käytin lähes samoja avaussanoja viime vuonna. […]

  3. Vuoden viimeinen - Rollemaa

    […] jonka kirjoitin vuoden viimeisenä päivänä vuosina 2005, 2006, 2007, 2008, 2009, 2010, 2012, 2013, 2014, 2017 ja nyt 2018. Välillä on jäänyt vuosia välistä joko väsymyksen, masennuksen […]

  4. Vuosikymmenen viimeinen - Rollemaa

    […] Vuoden 2005 lisäksi jaksoin kirjoittaa vuoden auki myös vuosina 2006, 2007, 2008, 2009, 2010, 2012, 2013, 2014, 2017 ja viime vuonna, […]

  5. Vuoden 2021 viimeinen kirjoitus - Rollemaa

    […] vuoden viimeisen kirjoituksen aika, aivan kuten vuosina 2020, 2019, 2018, 2017, 2014, 2013, 2012, 2011, 2010, 2009, 2008, 2007, 2006 ja 2005. Perinteet […]