Tänään onnistun lopettamaan työt kuudelta. Tämä on jatkuvaa harjoittelua. Joudun ottamaan kaikki keinot käyttöön, eli laittamaan itselleni muistutuksia ja taivuttelemaan itseni kirjoittamaan asiat ylös seuraavaa päivää varten.

Iltapäivällä jaksan rivakan mattolenkin, vaikka tiukkaa tekee. Päivän muutoslokilla on 30+ asiaa. Ilmeisen tuotteliaat tunnit, vaikka ei tunnu siltä. Tailscale funnel ei ole toiminut pariin päivään (ks. GitHub-kommentti), joten vaihdoin Cloudflare Tunneliin. Kaikki saa tehdä itse…

Vapautuneen vapaa-ajan pyhitän app-kehittelyille. Ihan kuin ei muuten tekemistä olisi. En pääse vieläkään vapaaksi kirja-app-vertailuista ja siitä pakkomielteestä, että kaiken on oltava kuten haluan. Tämä OCD tuskin hellittää ennen kuin saan Next.js webappiksen MVP:n valmiiksi…

PS. Supremacy kuunteluvuorossa. On hyvä kirja. Huomaan pystyväni kuuntelemaan englantia tuplanopeudella. Kielitaito on kehittynyt huimasti vuosien varrella. Ei se ennenkään mikään paska ole ollut, koska käytän englantia päivittäin lähes kaikkeen, mutta jo jonkin aikaa töissä ehta amerikkalainen pitää huolta siitä, että englantia tulee puhuttua enemmänkin. Nykyään ajattelenkin jo osin englanniksi. Suomi ja viittomakieli vallitsevat kotona, mutta toinen puoli aivoista käyttää englantia pärjätäkseen.

Olen kahden sovelluksen limbossa. Molemmat, Margins ja Bookshelf tekevät asioita hyvin, joten käytän molempia. Haluaisin käyttää jompaa kumpaa, mutta en osaa päättää kumpi on parempi. Toisaalle kirjoitan:

My wife reads a lot of books, too. I ask how does she track them, where does she save them. She says “my brain”, and laughed. I look upon her, horrified. Saves the books in her brain. And ”just reads”. Just books. Like some psychopath.

Joskus ahdistukseni ja pakkomielteeni kyllästyttää. Tekisi niin kovasti mieli tehdä oma sovellus vaikka Bookwyrmin päälle. Mutta hitto mikä työmaa! Vaikka käyttäisin huijauskoodeja (lue: AI-komentoriviagenttia), olisi se jälleen yksi valtava projekti viemässä aikaa ja energiaa. Tiedän, että siitä tulisi hyvä. Mutta minulla on jo kiireinen työ yrittäjänä ja kymmenkunta vapaa-ajan projektia. Nyt ei pysty.

PS. Air-lightin kymppiversio on ulkona.

Koittaa helmikuu ja ei ole enää jokapäiväistä juoksurutiinia, joten on helpompi käyttää ylimääräinen aika työntekoon. Karkaa heti lapasesta. Toisaalta, paljon teknistä velkaa kirittävänä. Uusi release on ihan kohta valmis.

Maanantai on kiireinen. Pääsen auttelemaan vähän kaikkia. Toimistolla on paljon ihmisiä. Koodaamisen pariin pääsen vasta viideltä. Olen aamusta asti varautunut pitkään päivään. Ainakin tämä on tiedostettua.

Iltaseitsemältä hautaan pääni käsiini. Ajatus ei enää kulje, ei edes kofeiinin voimalla. Jollain ilveellä saan kuitenkin loput tehtävät maaliin.

Kotona poika on äkäinen. Ahdistus hiipii rintakehälle. Erityisherkkä reagointini ärsykkeisiin johtuu varmaan ravintovajeesta. Harmittaa, kun melatoniinikin jäi ottamatta. Olen yksi häröpallo nyt. Huomenna on tarkoitus viimeistellä kaikki tekeminen 10-18 välillä. Aion pitää suunnitelmastani kiinni.

Hyvä olo koostuu pyhästä kolminaisuudesta: uni, ravinto, liikunta. On harvinaista, että kaikki kolme ovat optimaalisia. Olen liikkunut paljon, mutta uni ja ravinto ovat välillä vähän siinä ja siinä. Kun lauantaina vetää puolimaratonin, syö ja nukkuu liian vähän, ei migeeenien pitäisi tulla yllätyksenä.

Sunnuntain rebound-migreeni lähtee lääkkeillä. Siis kivun osalta. Tilalla sekavuus ja huono olo.

Viikonloppu pysyy rentona, mutta videopelit saapi unohtaa. Huomenna uusi yritys.

PS. Julkaisin speed readerin.

Päivän saavutuksena puolimaraton pakkasessa (24.24km), joten vapautan itseni muilta uroteoilta, kuten päiväkirjan kirjoittamiselta.