Niin paljon, niin vähän

Kirjoittanut . Liittyy aiheisiin , , , , , , , , , , .

Arkistomatskua

Otathan huomioon, että tämä on yli 11 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 21-vuotias.

Olen ollut poikkeuksellisen väsynyt viime päivinä. Ensin vaimo, nyt minäkin. Unettomuus. En vain saa unta. Tulee pyörittyä sängyssä. Liikaa ajatuksia, kaikkea. En tiedä. Väsyttää, mutta Nukku-Matti ei tule. Sitten kun vihdoin saa jotenkin unen päästä kiinni, onkin jo aamu ja Lottaa syöttämään. Lotta kasvaa silmissä ja kesä vipeltää ohitse. Ilmat ovat olleet täällä Jyväskylässä hieman kylmiä viime aikoina, mutta eipä tuo haittaa – en minä pahemmin ulos ole nyt eksynyt.

Tänään nukuin päiväunia pitkin aamua ja päivää. En oikein saanut niitäkään nukuttua kunnolla, mutta ainakin yritin. Pisimmillään pari tuntisen unijakson jälkeen heräsin pahoinvointiin. En minä tiedä mistä tämä johtuu. Ehkä olen vähän kipeä.

Ahdistus ja masennus on osannut löytää tiensä takaisin. Syitä on monia, joista hyvin pieni osa liittyy omiin ongelmiini. En nykyään enää jaksa täällä lähteä purkamaan asioita, sillä tämä ei ole eikä tule koskaan olemaan sellainen päiväkirja. Sanotaanko nyt näin lyhyesti että menneiyys puree haavoja auki halusin sitä tai en. Verta ja kyyneliä suollettu, eikä vielä ei ole täysin uusi elämä edessä. Toivotaan että Lotan myötä senkin aika vihdoinkin koittaisi. Joskus vaan tuntuu että menneisyyden haavat eivät koskaan parane lopullisesti.

Minun piti kirjoittaa jostakin tähdellisemmästäkin kuin pienestä elämästäni, mutta jotenkin aiheet aina katoavat. Siksi olenkin erittäin mielissäni siitä että saan kirjoittaa juttuja Metallimusiikki.netiin. Uusin arvosteluni julkaistiin yöllä, käykäähän lukemassa.

Irkkiä, kitaraa, metallimusiikkia, tietokoneita, Lottaa ja leikkejä ja niin edelleen. Niin paljon, niin vähän asioita mahtuu elämääni. Tänään takuttelin vaimoni hiuksia pitkästä aikaa. Telkkarista tuli joku paska leffa. Katsoin sitäkin ruutua viimeksi pari kuukautta sitten. Nyt onkin ilta-/yöpalan vuoro. Lotta osasi nukahtaa omaan sänkyynsä omin avuin. Fiksu tyttö. Hyvää yötä.

Kuva Roni Laukkarisesta

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 32-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Twitter, leffat ja erikoisoluet lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää

Reaktiot

Vaadittu kenttä