9 appia ja muita vinkkejä painonpudotukseen ja kaloreiden seurantaan

Kirjoittanut . Liittyy aiheisiin , , , , , , , , , , , .

Aloitin lomaprojektina niinkin vähän stressaavan ja piinaavan kuin painonpudotusprojektin. Kesäkuntoon 2038 mennessä! Tai ehkä jopa aikaisemmin. Ei mutta oikeasti, ei tämä stressaa tai lannista, vaan innostaa. Olen viime aikoina kunnostautunut self improvement -tyyppisissä itsensäkehittämisprojekteissa niin rahan kuin terveydenkin suhteen.

Löysin CICO, eli Calories In, Calories Out -metodin, jonka otin heti omakseni, onhan analyyttisena tyyppinä numeroiden seuraaminen ehkä parasta ikinä. Redditin r/CICO lähti myös seurantaan. CICO osoittautuu merkittäväksi laihduttamisessa, sillä se pohjaa faktoihin. Jos syöt ja liikut ”mutulla” ja ylipainoa kertynyt, on laihduttaminen yllättäen vaikeampaa. Tämä aihe on niin kiehtova ja monipuolinen, että se vaatii avaamista auki. CICOon luottaa myös hakkeri-Iiro:

On tärkeää kuluttaa kaloreita vähemmän kuin käyttää. Se on lopulta aika simppeliä. Numeroiden ja arvojen seuraaminen on äärimmäisen koukuttava harrastus numero- ja statsinörtille kuten meikäläinen. Lopetettuani alkoholinkäytön vuonna 2020 tuudittauduin siihen että paino putoaa itsekseen kun en enää kittaa kaljaa. En työkiireiden ja muiden nörttiharrasteiden vuoksi enää jaksanut/kerinnyt lähteä lenkille. Aluksi paino putosikin, mutta kaljan korvasi kuin varkain pikaruoka ja sokeripitoinen herkuttelu. Pitäähän elämästä nauttia, mutta ei ihan näin överillä tavalla.

Tarkalleen ottaen 26. kesäkuuta 2021 kuitenkin havahduin tilanteeseen käytyäni pitkästä aikaa ihan huvikseen vaa’alla. ”Paljonkos se Rolle tänään painaa?”. Vaaka näyttikin järkytykseni 92. Mitä helvettiä? Minähän olen läski kuin mikä! Enää kahdeksan kiloa sataan kiloon, jestas! En ole koskaan painanut yli 90 kiloa elämässäni. Luulin painoni olleen edelleen lähempänä 80 kiloa, normaalipainoni ollessa 177cm pituisena 75kg luokkaa. Kuvittelin olevani ”vain pikkuisen ylipainoinen”, vaikka söin huonosti enkä ollut lenkkeillyt yli puoleen vuoteen kertaakaan. Omakuva hämärtyy ajan saatossa.

Vuonna 2010 olin töissä softayrityksessä, joka pääkohderyhmä oli Fitness- ja hyvinvointiala. En tuolloin voinut ymmärtää alan kiihkoilijoita, aktiiviliikkujia ja salimakeja. Pyörittelin silmiäni aina kun jengi punnitsi omaa ruokaansa töissä. Ja nyt teen samaa itse. Ajat muuttuvat, näköjään.

Kyllä minua edelleen ahdistaisi, jos pitäisi erotella kananmunasta keltuainen tai syödä pelkkiä vihreitä kasviksia. Joku roti pitää olla, eikä äärimmäisyyksiin kannata mennä jos muuten on paletti kunnossa.

Edellisestä työpaikastani sain kuntosaliyrittäjä-asiakkaalta lahjaksi Triathlon haaste -paidan, joka on muuten maailman mukavin treenipaita!

Syöminen kuntoon

Suhtaudun varauksella kaiken maailman ”haasteisiin”. Mielestäni haasteiden ongelma on se, että ne ovat kertakäyttöisiä. Tipaton, lihaton, jne… eivät toimi edes ajatuksena itselleni ainakaan. Pysyviä tapoja niiden kautta ei pääse syntymään. Siksi minulle kehitysprojektit ovat yleensä jatkuvia. Jo pidempään olen haikaillut terveellisempää arkea, ettei väsyttäisi ja ahdistaisi jatkuvasti, mutta sellainen ei pelkällä haikailemisella synny.

Minulla on ollut myös välillä ”syön joka aamu aamupalan” -haaste, johon into on parin kuukauden jälkeen aina lopahtanut. Tapa ei ole pysynyt, koska tavoitteita ei ole ollut. Miksi söisin aamupalaa, jos se ei muuta mitään?

Sanotaan, että nälkä on paras mittari siihen milloin pitää syödä. Mutta entä jos ei tule nälkä? Syömisen jaksottaminen on ollut itselleni vaikeinta tästä syystä. Tähän on helppo vinkki: Juo vettä ja tarvittaessa sen lisäksi tee pieni jumppa. Nämä herättävät näläntunteen kun elimistö herää. Jos on vetänyt illalla lenkin tai treenin, aamulla on varmasti nälkä. Näin tulee syötyä aamupalakin, koska voin kertoa että muuten heikottaa!

Parikymppisenä kilot pysyivät vielä kohtuu hyvin kurissa, koska löytyy lihasmassaa ja perusaineenvaihdunta toimii. Vanhetessaan kiloja alkaa kertyä huomaamatta, niin on tapahtunut minullekin. Toisaalta minulla ei ole koskaan ollut painoni tai lenkkieni suhteen mitään tavoitteita. Saatoin juosta ”milloin huvittaa”, eli kävin miten sattuu noin kerran pari viikossa lenkillä. Lopulta lenkkiväli harveni, muuttui kävelyksi ja kuihtui kasaan kokonaan. Välillä keksin ihme tekosyitä:

Muita tekosyitäni 24/7 pötköttelylle olivat 2017-2020:

  • Ei ehdi kun on liikaa asioita elämässä
  • Iltaisin väsyttää liikaa
  • Aamuisin ei jaksa herätä ja närästää
  • Miksi lenkkeilisin, kun olen tyytyväinen itseeni ja painooni
  • Menee aikaa ”hukkaan”
  • Lopetin alkoholin, eikös se riitä itsessään
  • En mässäile, joten ylimääräistä liikuntaa ei tarvita
  • Kävelen muutenkin joka paikkaan, joka päivä
  • Satunnainen ylimääräinen kävelylenkki riittää

Kesäkuussa 2021 päätin, että ei enää tekosyitä. Tein samantien seuraavat päätökset itselleni:

  1. Syö terveellisesti, monipuolisesti ja säännöllisesti joka päivä
  2. Liikuntaa tai jumppaa joka päivä, vähintään 30min yhtäjaksoista raskasta liikuntaa ja sama mokoma kävelyä (taitaa olla myös yleinen terveysviranomaisten WHO/THL suositus)
  3. Nuku riittävästi, vähintään 7 tuntia joka yö
  4. Valkoinen sokeri toistaiseksi pannaan, katsotaan vaikkapa ensin tapahtuuko kuukaudessa mitään
  5. Alkoholiton elämäntapa jatkuu ilman eräpäivää

Kohta 1 on ollut minulle aina heittämällä vaikein. En ole koskaan osannut syödä monipuolisesti ja säännöllisesti. Perusterveellisesti kyllä syön, vaikka pikaruoka onkin hallinnut viimeistä vuotta. Vaimoni on kasvissyöjä, joten tulee syötyä pari päivää viikossa kasvisruokaa muutenkin. Se ei kuitenkaan yksinään ole riittänyt, olen syönyt niin huonosti ja harvoin.

Kaikki tietävät että liika syöminen lihottaa, erityisesti vääränlaisen ruoan syöminen. Jos istut koko päivän ja syöt enemmän kuin mitä kehosi käyttää, on aivan selvää että kiloja kertyy. Mutta jos syöt liian vähän (kuten meillä nörteillä on tapana) ja kehosi käyttää myös vähän energiaa siinä koneella istuessa, keho alkaa varastoimaan rasvaa pärjätäkseen pidempiä aikoja. Tämä on se suurin ongelma minulla ja kaltaisillani ihmisillä, jotka ovat tottuneet syömään yhden mättöruoan päivässä, eivätkä liiku juuri ollenkaan. Kun käytännössä lopetin lenkkeilyn pidemmäksi ajaksi, paino lähti nousuun.

Liikunta ja nukkuminen ovat tuottaneet myös kautta aikojen vaikeuksia. Mutta nykyään nekin alkavat sujumaan. Olen nukkunut jo kuukausia ihan riittävästi, eli sen seitsemän tuntia joka yö, myös viikonloppuisin. Ylimääräisestä sokerista (karkit ja semmoinen) päätin luopua pari viikkoa sitten. Liikunta starttasi uudelleen kun löysin siihen apukeinoja. Nörtti ei syö eikä liiku ilman kannustimia ja minua kannustaa äppit, numerot ja tavoitteet.

Rollen ”painonpudotus-strategia” eli konkreettiset tavoitteet pähkinänkuoressa:

  • Jokapäiväinen treeni, vähintään 30min (lenkki tai Ring Fit Adventure, koska sali ja semmonen ei ole mun juttu yhtään)
  • Etumahasta eroon tai ainakin alkuun paino takaisin 80 kg tienoille. Ensimmäinen tavoite 85kg kesän loppuun mennessä.
  • Vähemmän kaloreita naamariin, -500 kokonaiskulutuksesta (=teoriassa -0,5kg/viikko), eli syöminen Fitbitin maksimikalorien puitteissa (”In Zone” aina kun mahdollista)
  • Syöminen YAZIOn maksimimakrojen (proteiini, rasva, hiilihydraatit) puitteissa
  • Veden juonti 2-3 L päivässä
  • Rasvaisten ja sokeristen ruokien välttely (ei enää karkkipäivää joka toinen päivä, eikä Burger Kingiä siksi koska ”unohdin syödä”)

Ilman tavoitteita ei synny tuloksia. Sama pätee kaikkiin projekteihin, oli kyseessä sitten henkilökohtaisen talouden optimointi tai muut raha-asiat, työelämän projektit tai painonpudotus. Nyt kun raha-asiat ja budjetti on kunnossa, on aika taklata tämä haaste.

Vaikka aloitin juoksemisen vuonna 2016, on lenkkeily ja liikunta ollut sittemmin minulla melkoisen on-off -touhua. Juoksin pari vuotta 2016-2018 ihan urakalla ja pystyin ylläpitämään 80-82kg painoa pidempään. Normaalipainonihan on 177cm pituisena 70-78kg, mutta alle 80kg painoin viimeksi noin kymmenen vuotta sitten, eli 2010 hujakoilla. Ajattelin, että noihin painolukemiin en enää pääsisi. Aikoinaan olen ollut vielä laihempi, mutta 2000-luvulla masennuksen aiheuttaman syömishäiriön ja anemian vuoksi laihduin kerran niinkin laihaksi kuin 55kg.

En ole pinnallinen ihminen, enkä ainakaan alkuun tavoittele mitään ”unelmakroppaa”, haluan vain voida paremmin ja olla hieman laihempi. Nyt tavoittelen normaalipainoa.

Minä kesällä 2010. Jos edes lähelle näitä mittoja pääsisi.

Tee ruoka itse

En ole todellakaan mikään ruoanlaittaja. Olen aina ollut huono kokkailemaan ja siihen hommat on aiemmin kaatuneetkin. En yksinkertaisesti jaksa tehdä ruokaa itse. Nyt olen kuitenkin petrannut ja jättänyt valmisruoat ostamatta. Kokkikartanon lohikeiton suhteen teen poikkeuksen, koska se on kaikista lähimpänä kotiruokaa, älyttömän hyvää ja sopii kiireiseen arkeen. Kallis se on, mutta se on valmiin hinta. Sitä voi onneksi tehdä itsekin:

Kokkikartanon täyteläinen lohikeitto, tässä linkki ohjeeseen.

Nykyään olen tehnyt listaa terveellisistä perusruoista ja opetellut tekemään ruokia itse. Lemppareitani ovat kana-chiliwok ja kanarisotto. Aiemmat rasvaiset laatikkoruoat ja pekonipastat on korvattu vähän järkevimmillä ruoilla. Nykyään kun laiskottaa ja tulee ajatus valmisruoista tai ”mättöruoista”, järkeilen asian niin, että kun kerran jaksan käyttää aikaa tähän muuhunkin pyöritykseen ja numeroiden seurantaan, jaksan kyllä myös vähän kokata. Googlailen myös säännöllisesti valmiita parempia vaihtoehtoja. Kyllä sitä aina jonkun risoton tai wokin pyöräyttää, ei sen mitään ihmeellistä tarvitse olla.

Korvaa pikaruoka järkevämmällä vaihtoehdolla

Joskus tekee mieli herkutella, mutta siinä on selvä ero tilaako rasvaista pizzaa vai falafelsalaattia tai sushia. Burger Kingit ja sellaset lohturuoat ovat nyt jääneet kokonaan pois, enkä edes enää oikeastaan kaipaa niitä. Kävi vähän sama efekti kuin alkoholin kanssa, uuden tavan kehittää itselleen muutamassa viikossa, jos vain oikeasti haluaa.

En ole koskaan ollut erityisemmin ongelmasyöjä, enkä ymmärrä sanaa ”lohturuoka” käsitteenä, mutta kyllähän se sellaista laiskuutta varmaan enimmäkseen on ollut omallakin kohdallani. Se on liian helppoa.

Sokerilakko

Yritän välttää kaikenlaista ylimääräistä valkoista sokeria. Heikkouteni on ollut karkkipussit, tosin määrällisesti en niitäkään ihan pussitolkulla ole koskaan syönyt. Sokereissa on kuitenkin paljon turhia kaloreita, ei ole sen arvoista.

Tee asiat itsellesi helpoksi osa I: Mobiilisovellukset apuun

Kalorien seurantaan on olemassa läjäpäin applikaatioita. Kokeilin jo aikaisemmin erilaisia sovelluksia ja kävin niitä läpi kymmeniä, aivan samaan tapaan kuin henkilökohtaisen talouden budjettiappien kanssa. Suurimmassa osassa keskeisimmät ongelmat ovat:

  • Sovellus sisältää ruoanvalmistusvinkkejä, jotka ovat jenkki- tai brittimarkkinoille suunnattuja. Suomalaisia elintarvikkeita ei ole osattu huomioon eikä hipsterimäisiin kasvisaamiaisiin pysty millään muotoa samaistumaan.
  • Sovellus ei löydä viivakoodilla yksinkertaisesti mitään Suomessa tuotettua
  • Sovellus näyttää kalorit väärin tai taikoo ne hatusta
  • Sovellus ei kommunikoi mitenkään älylaitteiden kanssa
  • Sovelluksessa ei ole realistisia eikä yksilöllisiä ruokasuunnitelmia

Tapani mukaan kävin parisenkymmentä sovellusta uudelleen läpi ja listasin hyvät ja huonot puolet. Alla näet varteenotettavimmat vaihtoehdot plussineen ja miinuksineen. Otathan huomioon, että nämä vertailut on tehty Android-alustalla. Lähes jokaisesta sovelluksesta löytyy kuitenkin myös iPhone-versiot. Kuvankaappaukset alla ovat suuntaa antavia. Tämän kirjoituksen ulkopuolelle jätin tarkoituksella appit, joissa oli 99% miinuksia ja korkeintaan vain yksi plussa. Tällaisia olivat mm. Nutritionix.


MyFitnessPal

  • Peukku ylös: Synkronoi tiedot Fitbitiin
  • Peukku ylös: Tukee Withings-älyvaakaa
  • Peukku ylös: Viivakoodinlukija (jota joutui tosin vähän hakemaan)
  • Peukku alas: Fitbitin puolella tiedot näkyvät tyhmästi köntässä, esim. ”Snack Summary”, sen sijaan että tiedot näkyisivät erikseen
  • Peukku alas: Laaja ruokatietokanta, mutta ei silti löydä kaikkea
  • Peukku alas: Tylsä ja liian valkoinen käyttöliittymä, missä dark mode?
  • Peukku alas: Iso osa ominaisuuksista Premiumin puolella ($49.99/vuosi), ei kokeilujaksoa

LifeSum

  • Peukku ylös: Tyylikäs käyttöliittymä
  • Peukku ylös: Viivakoodinlukija
  • Peukku ylös: Löytää lähes kaiken
  • Peukku ylös: Tukee Withings-älyvaakaa
  • Peukku alas: Ei synkronoi ruokia Fitbitin kanssa
  • Peukku alas: Ulkomaisista resepteistä ei juuri hyötyä

FatSecret

  • Peukku ylös: Hyvä suomiyhteisö ja reseptit
  • Peukku ylös: Hyvä ruokatietokanta, löytää lähes kaiken
  • Peukku alas: Ei minkäänlaista Fitbit-tukea
  • Peukku alas: Ei Withings-älyvaakatukea

YAZIO

  • Peukku ylös: Selkeä käyttöliittymä
  • Peukku ylös: Synkronoi ruoat Fitbitiin ja vieläpä erillisinä ainesosina – tähän mennessä paras Fitbit-tuki (Treenien ja veden synkronointia Fitbitistä Yazioon en hokannut heti, vaan luulin että se ei toimi. Kävi ilmi että piti raahata ylöspäin)
  • Peukku ylös: Tukee Withings-älyvaakaa
  • Peukku ylös: Paras tietokanta ja viivakoodinlukija
  • Peukku alas: Vaatii Premiumin, jotta voi tehdä mitään järkevää (tosin suht edullinen 19,99/vuosi, jonka maksoin)
  • Peukku alas: Ulkomaisista resepteistä ei juuri hyötyä, kätevä vain makrojen seurantaan
  • Peukku alas: Aterioiden ja reseptien luominen hieman sekavaa

Lose it!

  • Peukku ylös: Tukee Withings-älyvaakaa
  • Peukku ylös: Kunnollinen Fitbit-tuki
  • Peukku alas: …mutta vaatii $39.99/vuosi maksavan Premiumin, jota ei pääse testaamaan ennen maksua
  • Peukku alas: Sekava käyttöliittymä
  • Peukku alas: Jenkkimarkkinoille suunnattu, ulkomaisista resepteistä ei juuri hyötyä

Cronometer

  • Peukku ylös: Selkeä ja kiva käyttää
  • Peukku ylös: Ihan OK tietokanta ja viivakoodinlukija, ei tosin löydä kaikkea aina
  • Peukku alas: Liikaa mainoksia oletuksena, ne voi tosin maksaa pois hintaan $5,99/kuukausi
  • Peukku alas: Sekava ruokien lisäys
  • Peukku alas: Cronometeristä Fitbitiin ruokalogin synkronointi on hidasta ja näkyy Fitbitin puolella ”Cronometer food”, eli kuten MyFitnessPalissa, tietoja ei näy erikseen

Fitbit

  • Peukku ylös: Selkeä ja hieno käyttöliittymä
  • Peukku ylös: Ylivoimaisesti paras sykkeeseen pohjautuva kalorikulutuksen seuranta suoraan ranteen Fitbit-älykellosta
  • Peukku ylös: CICO-graafit selkeimmästä päästä visuaalisesti tolppina
  • Peukku ylös: Fitbit-älykellon omistajalle taivaanlahja, kokonaisvaltainen terveydenseurantaäppi
  • Peukku alas: Makroille ei voi asettaa päivittäistä maksimitavoitetta, eli vaatii (toistaiseksi) rinnalle toisen sovelluksen
  • Peukku alas: Ei löydä mitään suomalaisia ruokia, kaikki pitää laittaa käsin (jos siis appia haluaa käyttää suoraan ilman toista appia, josta synkronoidaan ruokatiedot)
  • Peukku alas: Jenkkimarkkinoille suunnattu, ulkomaisista resepteistä ei juuri hyötyä
  • Peukku alas: Vaatii Fitbit-älykellon, jotta saa mitään irti
  • Peukku alas: Premium-toiminto on käytännössä turha

MyNetDiary

  • Peukku ylös: Tukee Withings-älyvaakaa
  • Peukku ylös: Fitbit sync toimii kuulemma nätisti molempiin suuntiin
  • Peukku alas: …mutta pitää maksaa 60 euroa että pääsee kokeilemaan
  • Peukku alas: Sekava käyttöliittymä

Carb Manager

  • Peukku ylös: Fitbit sync toimii kuulemma nätisti molempiin suuntiin
  • Peukku alas: …mutta pitää maksaa 40 euroa että pääsee kokeilemaan
  • Peukku alas: Äärimmäisen hidas app, ilmeisesti huonosti koodattu
  • Peukku alas: Ei löydä suomalaisia ruokia

Lifesum on hyvin lähellä. Siinä kuitenkin eniten häiritsee se että kalorit tulevat ties mistä. Ne eivät tule älykellosta, vaikka Fitbit-tuki suoraan löytyykin. Fitbitistä sovellus tuo pelkästään treenien polttamat kalorit, mutta mitään muuta sieltä ei tule.

Olen käyttänyt Fitbit-älykelloa jo monta vuotta ja sen verran pidän sen toiminnallisuuksista, että käytössä on jo toinen uudemman sukupolven Ionic-malli, jonka ostin muutama vuosi sitten. Tämä malli mittaa oikeastaan ihan kaikkea happisaturaatiosta lähtien. Ainoa mikä puuttuu (joka on esimerkiksi uudemmassa Fitbit Sensessä) on mm. stressimittari.

En ollut tajunnutkaan miten paljon ominaisuuksia Fitbitistä löytyy. Riemukseni huomasin jokin aika sitten, että sovelluksesta löytyy ylivoimainen ruokapäiväkirja ja kaloreiden seuranta! Fitbitissä ei ole kunnollista ruokatietokantaa, eli viivakooditoiminnolla ei tee mitään, koska se ei koskaan löydä suomalaisia elintarvikkeita. Viivakoodeja ei voi myöskään yhdistää mihinkään käsin lisäämäänsä tuotteeseen kuten Lifesumissa, eli toiminto on täysin tarpeeton. Fitbitin sisäisellä ruokapäiväkirjatoiminnolla ei siis tee mitään, ellei halua lisätä jokaisen ruoan käsin ravintoarvoineen. Aluksi teinkin näin, kunnes löysin Yazion, joka synkronoi ruoat Fitbitiin.

Älykello: Fitbit. Sovelluskombo: Fitbit + YAZIO.

Minun valinnakseni päätyivät siis Fitbitin ja YAZIOn lyömätön kombo. Treeneihin Strava on heittämällä paras niin ominaisuuksien kuin superselkeän käyttöliittymänkin kannalta, treeniappiksen osalta en enää edes mieti muita vaihtoehtoja.

Monessa kaloreiden ja makrojen seuranta-appeissa on samat ongelmat kuin 90% rahan budjetointiappeissa. Ne näyttävät paljonko pitää koko päivän aikana syödä ja kuluttaa kaloreissa, eivätkä keskity reaaliaikaan. Mutta miten voisivatkaan, koska niillä on ainoastaan tiedot iästä, pituudesta ja painosta, joiden avulla tekevät laskelmansa.

Fitbit sen sijaan hyödyntää ranteesta tulevaa dataa. Sykkeen, askeleiden, liikkumisen, happisaturaation ja muiden pienten yksityiskohtien avulla se voi laskea yllättävän tarkan arvion tämän hetken tilanteesta. Siksi Fitbit ei keskity siihen kuinka paljon tänään pitää syödä vaan kuinka paljon juuri nyt pitäisi olla syötynä. Tämä helpottaa itseäni aivan älyttömästi, koska olen aina ollut huono jaksottamaan syömistäni.

Fitbitistä näen heti paljonko ”kalorivajetta” on milloinkin, eikä minulta mene motivaatio kun katson että ”vielä 2000 kaloria pitäisi jostain pieraista”. Helpottaa nähdä että aamulla pitäisi syödä vaikkapa 500 kalorin verran niin on ”In Zone”. Parin tunnin päästä ja varsinkin liikunnan jälkeen tilanne on taas muuttunut, mutta sitten seurataan taas kaloreita. Helppoa.

Tee asiat itsellesi helpoksi osa II: Älyvaaka hätiin

Mitä vähemmän asioita tarvitsee kirjata käsin, sen parempi. Siksi hommasin meille Withings Body+ -henkilövaa’an. Gitantissa ei ollut noin 50 euroa maksavaa perusmallia, joten otin saman tien kalliimman version, jonka hinta pyörii noin 80 euron hujakoilla.

Vaaka mittaa painon lisäksi kaikenlaista tietoa mm. rasvaprosentista lihasprosenttiin, jollain mystisellä taikuudellaan. Withings tukee Health Mate -sovelluksensa kautta Fitbitiä, Garminia ja muita appeja, joten siitä saa kätevästi tiedot suoraan tukemaan muuta seurantaa.

Vaaka, jossa on WiFi ja sää… aika, jota elämme…

Tee asiat itsellesi helpoksi osa III: Nintendo Ring Fit

En saa aikaiseksi jumppailla kotona, enkä todellakaan ole sali-ihminen. Liian kuumana, kylmänä tai sateisena päivänä on vähän tuskaista lenkkeillä ulkona, joten jotain pitää sisälläkin tehdä, jos haluaa pitää päivittäistä treenirytmiä yllä. Tähän lokeroon sopii täydellisesti Ring Fit Adventure -peli (Nintendo Switch). Pelin kautta treenailu sujuu kuin tanssi. Yllättävän rankka, mutta hyödyllinen peli!

Katso esittely videolta. Mainio peli!

Älä ole yksin, ota projektiksi vaikkapa puolison kanssa

Yksin laihduttaminen onnistuu itseltäni ihan hyvin, mutta vielä kivempaa homma on parhaan kaverin tai puolison kanssa (itselle nämä ovat synonyymi). Tähänkin on muuten app, jep, there’s an app for that!

Lataa BetterTogether app.

Veden juominen

Fitbitin Hydro clock face on kätevä etenkin kesäkuumalla. Olen hirveän huono juomaan rehellistä vettä, mutta tämän avulla muistan. Kello värisee säännöllisesti aina kun pitää juoda ja kun lasi on täytetty, painetaan nappia joka ”täyttää kellon”.

Veden juominen on tärkeää monestakin syystä. Jos nämä syyt eivät ole tiedossa, voit lukea niistä vaikka THL:n sivuilta. Tässä kuitenkin tärkeimmät:

  • Vesi on ihmiselle välttämätöntä.
  • Vesi ylläpitää kehon nestetasapainoa.
  • Vesi säätelee kehon lämpötilaa.
  • Vesi tukee ruoansulatusta.
  • Vesi kuljettaa ja imeyttää ravintoaineita.
  • Vesi poistaa aineenvaihduntatuotteita.

Seuranta on tärkeää

Elin pitkään laput silmillä, jolloin en saanut mitään edistymistä aikaan. Aivan kuten rahassa, koen että jos ei seuraa edistymistään mitenkään, ei voi edetä, kun ei tiedä mihin suuntaan edetä. On kuin kävelisi tuntemattomassa metikössä ilman karttaa. Mäihällä pääsee perille.

En seurannut poltettuja kaloreita, enkä syötyjä kaloreita. Pidin ruokapäiväkirjan pitämistä liian vaivalloisena. Lenkkeilin miten sattuu. Vaikka olisin joskus mäihällä saanutkin hyvän ja terveellisen päivän aikaiseksi, suurin osa touhusta tapahtui ”Höpsis näyttää tien” -meiningillä, vähän sinne päin.

Laihduttaminen helppoa? On ja ei. Se on helppoa aivan samaan tapaan kuin varallisuuden kerryttäminenkin, eli onnistuu kunhan

  1. Työkalut ovat kunnossa
  2. Olet määrätietoinen, etkä luovuta
  3. Teet johdonmukaisesti töitä asian eteen

Kerrytät ylimääräistä varallisuutta niinkin helposti että kulutat vähemmän kuin saat. Asia kuitenkin sisältää paljon yksityiskohtia, jotka on hyvä olla kunnossa. Laihduttaminen tapahtuu yhtä samankaltaisella yhtälöllä: Kiloja kertyy kun kulutat vähemmän kaloreja kuin mitä saat. Käännä tämä ympäri niin saat laihtumisen yhtälön, joka on: Kuluta kaloreita enemmän kuin vedät niitä naamariin syömällä. Moni kuitenkin unohtaa, että pelkästään tämä ei pudota kiloja, vaan ylläpitää nykyistä painoasi. Saatat siis olla minun tapaani ”laiha läski” vuosia edes tajuamatta sitä. Siksi kalorit pitää ”budjetoida”.

Ei minulla sinällään kilot hirveästi näy muualla kuin etuvatsassa ja ehkä nykyään vähän kasvoissa ja miestisseissä. Vaikka olen kaukana ulkonäkökeskeisestä ihmisestä, kyllä se vähän välillä mietityttää että sitä kuitenkin riiputtaa turhaan mukanaan ylimääräisiä lenkkimakkaroita etuvatsan seutumilla, parin maitopurkillisen verran periaatteessa. Mutta minkäs teet kun päiväsi koostuu pelkästään tietokoneella istumisesta niin työn kuin vapaa-ajankin puolesta. Toisaalta ajokortittomana henkilönä kävelen joka paikkaan ja askelia tulee helposti päivässä kymppitonni täyteen, mutta se ei ihan riitä kun kävely on pätkittäistä eikä yhtäjaksoista ja elimistö on tottunut jo tietynlaiseen kulutukseen. Työmatkakäppäily on muutenkin erilaista, eikä käy treenistä.

Loppusanat

Huh, olipas paljon asiaa. Kirjoittaminen kävi melkein treenistä! Mites se edistyminen? Kolmessa viikossa olen pudottanut noin kolme kiloa. Ja suunta jatkuu hyvänä. Käppyröitä en vielä tähän jaa, ehkä kirjoitan myöhemmin sitten toisen kirjoituksen ennen- ja jälkeen -kuvineen ja graafeineen, aivan kuten raha-aiheisessa Kymppitonni säästöön normituloilla -kirjoituksessani.

Katsotaan pitävätkö nämä tavat myös arkena yhtä hyvin kuin ovat pitäneet edeltävät kolme kesäviikkoa. Tahtotila on ainakin kova.

Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!

Kuva Roni Laukkarisesta

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 33-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Twitter ja leffat lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää

Reaktiot

Vaadittu kenttä