Maanantain kirous alkaa tällä kertaa ajoissa, jo yöllä. Pyörin ja pyörin. Ehkä se Coca Cola yhdentoista aikaan ei ollut sittenkään kovin hyvä idea. En oikein keksi syytä levottomuudelle. Ahdistus ja rauhattomuus eivät jätä rauhaan. Uni tulee noin viideltä aamuyöstä.

Vähäisestä unimäärästä huolimatta päivä lähtee hyvin käyntiin. Koko päivän kuitenkin olo, että ei saa mitään aikaiseksi, vaikka tietenkin teen paljon. Pari ”pikavoittoa”, kommunikaatiota, liiketoimintaa.

Pojan huoneesta kuuluu naurua. Jalassa ovat äitini antamat villaukat. Apple Booksissa uusi ostettu äänikirja. Ei hassumpaa. Ehkä maanantain kirous tästä hiljalleen hälvenee, nähdään taas viikon päästä.

Ungoogled Chromium ei enää toimi esimerkiksi silloin kun pitää valtuuttaa sovellus XCoden kautta. Jostain syystä ASWebAuthenticationSession palauttaa tyhjän tabin. Chromiumia on myös hyvin vaikea saada pysymään oletussovelluksena erilaisille mimetyypeille ja protokollille. On harmillista, että yksityisyys vaatii niin paljon kaikenlaista säätöä.

Brave ei ole hirveästi Chromea parempi, mutta nyt koittaa vaihto. Pistän saman tien isolleen, eli Brave Originiin, joka lupaa enemmän bloattivapaata kokemusta. Mastodonissa lisää syitä Braveen siirtymiseen liittyen.

Päivä on ollut jotenkin tavallista vähemmän rentouttava. Olen stressannut Arch-päivityksistä, tehnyt isomman UI-päivityksen Mastodon Bird UI:seen. Rentoilu on jäänyt hieman vähemmälle. Kello on 21:39, vielä ehtii korjata tilanteen.

Herään 4:50. Peitto on märkä kylmästä hiestä, samoin tyyny. Vatsa on sekaisin. Epäilen, että kyse on nukkumaanmennessä iskeneestä migreenikohtauksesta, viikkosykliin nähden liian raskaan juoksulenkin rasituksen jälkiseurauksista, rizatriptaanista ja ibuprofeiinista. Yli puolimaratonin mittaisen juoksemisen jälkeen glykogeenivarastot ovat tyhjät, enkä syönyt riittävästi ennen nukkumaanmenoa. Munakas ja jäätelö ei taida riittää moisen rääkin jälkeen. Verensokeri voi laskea liian matalalle. Migreeni, rasitus ja kaikkien näiden kombo todennäköisesti aiheuttivat tämän ”liskojen yön”.

Lauantai kuluu lähinnä postdromessa. Jännä, että en alkoholin lopettamisen jälkeenkään ole päässyt ”krapuloista” eroon. Tämä on tosin pientä siihen, millaisista alkoholikrapuloista kärsin, koska migreenin ja postdromen lisäksi näihin tulee vielä alkoholin aiheuttamat myrkytystilat päälle.

Lauantai on täydellinen lepopäivä. Siitäkin huolimatta muutama rivi päätyy CHANGELOGiin. Ehkäpä jotain elokuvaa ja jäätelöä seuraavaksi. Kaikesta huolimatta on hyvä olla.

Vappupäivän fiilis on loistava. En muista milloin viimeksi unipisteet olivat 91/100. Yli yhdeksän tuntia unta. Lounaaksi pizzaa ravintolassa. Energiaa riittää sekä shoppailuun, että 23 kilometrin juoksulenkkiin. Sää on täydellinen, kesäinen. Linnut laulavat, grilliruoka tuoksuu, musiikki soi ja ihmiset ovat iloisia.

Illasta kelpaa loikoilla. Iltapalaksi munakasta ja sorbettia. Älykoti-asuntomme on parempaa tasoa kuin hotellit. Parisuhde on mainiolla tolalla, lapset ovat hyvällä tuulella, tekniikka toimii. Tänään tuntuu, että minulta ei puutu mitään.