Hääpäivä, ihmisiä, yhdessäoloa

Kirjoittanut . Liittyy aiheisiin , , , , , , , , , , , , .

Arkistomatskua

Otathan huomioon, että tämä on yli 11 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 21-vuotias.

Hääpäivän ateria Amarillossa

Hääpäivän ateria Amarillossa
@ Flickr

Huh huh. Hieman vilkkaita olleet viime päivät. Hui, olen elänyt ihan oikeaa elämää. Jos leikitään ettei kello ole vielä yli puolenyön, niin eilen 2.7. vietin vaimoni kanssa hääpäivää. Saimme Elsin ja Helin kuuden jälkeen vahtimaan Lottaa. Meni hetki pelisääntöjen kertomisessa, jonka jälkeen pääsimme juuri ja juuri oven kynnyksen yli viettämään kahden keskistä aikaa. Tuntui oudolta olla pitkästä aikaa täysin kahdestaan ulkona. En oikein meinannut osata olla, eikä vaimonikaan.

Ensin suuntasimme Amarilloon. Päätimme olla miettimättä rahaa, sillä olihan kyseessä tärkeä päivä. Tilasin chicken bolillon tuoremehulla. Jostain kumman syystä eivät alkoholidrinkit maittaneet. Lieneekö syynä tavallista vilkkaampi keskiviikko. Veera tilasi Strawberry-margaritan, joka oli positiivisesti yllättävän makeaa ja sorbettimaista. Ehdin jo melkein kulauttaa kokonaiset puoli litraa tuoremehua, joten tilasin toisen satsin appelsiinia.

Amarillo

Amarillo
@ Flickr

Ja näyttipä se kaikki niin herkulliselta! Jaksoin hädin tuskin syödä puolet. Rusinankokoinen vatsalaukkuni täyttyi vähän liiankin nopeasti. Ruoan jälkeen lyllersimme Finnkinoon Kalpiksen kautta. Olin maksanut liput jo netissä, joten pääsimme tulostetuilla lapuilla suoraan sisään. Hain tietysti ennen saliin menemistä litrat kuplivaa ja hieman popcornia. Leffana viihdytti Transformers: Revenge of the Fallen. En oikein meinannut pystyä keskittymään elokuvan lopussa, kun mietin koko ajan Lottaa.

Kotiin päästyämme Lotta oli nukahtanut kiltisti. Oli kuulemma kiltti tyttö eikä edes itkenyt paljoa. Olimme helpottuneita. Iso kiitos Helille ja Elsille, pyydämme teitä varmasti uudestaankin. Kaikin puolin ihana päivä ja ilta. Tulkoon vielä sata samanlaista onnellista vuotta ja vuosipäivää. Kylläpä se aika rientää.

Tänään 3.7. päätimme käydä ostamassa Jyskistä puoleen hintaan luvatun pöytäsetin keittiöömme, kun kerran halvalla sai. Nykyinen puinen pöytä on paitsi ruma, myös tilahirmu. Vie tilaa siis hitosti jo valmiiksi pienestä keittiöstämme. Pöydän ostettuamme tulimme kotiin siivoamaan. Tehtiin perusteellinen siivous ja nyt koti onkin todella sievässä kunnossa.

Illalla äitini tuli visitille uuden läppärinsä kera. Palautti samalla minulta lainassa olleen EEE:n. Opastin mamman alkuun ja asensin tarvittavat ohjelmat. Hassua kun nyt äitikin on koukussa näihin petollisiin vehkeisiin. Tänään sain Killswitch Engagen uusimman studioalbumin Special Editionin itselleni, josta olen kirjoittamassa arvostelua Metallimusiikki.netiin. Muistahan sitten lukea.

Pahoittelen että merkinnästä tuli vähän listamainen. Päivät ovat olleet melko raskaita ja hyvin täynnä sosiaalista kanssakäymistä. Tiistaina oli ylläpitämäni #pulina-IRC-kanavan miitti Jyväskylän Kirkkopuistossa. Heikki kävi kylässä lauantaina. Paljon ihmisiä tavattu ja paskaa puhuttu. Tekee minulle ihan hyvää. Miittikuvia löytyy peikosta ja sinisalo.infosta. Niffu ehti kirjoittaa miitistä bloggauksen blogiinsa. Eipä tässä sen kummempia. Toivottavasti pääsen oikeaan kirjoittamisen makuun taas pian. Voi olla, että pientä taukoa pukkaa. Hyvää kesää!

Kuva Roni Laukkarisesta

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 32-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Twitter, leffat ja erikoisoluet lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää

Reaktiot

Vaadittu kenttä