Heti aamusta paniikit tulilla. Polvet vellinä, päässä humisee. Nytkö se stressi iski? Lähden lenkille, ennen kuin sade ja ahdistus hyökkää niskaan rivakammin.

Useamman päivän ahdistanut ihan urakalla ja tunne tullut puskista niin pitkän hyvän jakson jälkeen. Tänään mieeln päällä ovat olleet mm.

• Stressi tulevasta muutosta ja listasta asioista, joita tulee hoitaa. Ei minua 90% niistä asioista ahdista, vaan niiden etukäteen miettiminen. Erityisesti tällä hetkellä ärsyttää pesukoneiden asennukset, jotka pitää hoitaa omaan piikkiin putkifirmalta, koska muuten kotivakuutus ei kata mahdollisia vaurioita.
• Rahanmeno. Rahaa on mennyt parin kuukauden sisään tuhottoman paljon pakollisiin asioihin, mm. vuokravakuuteen, kerralla tuleviin kolminumeroisiin laskuihin, eli terapiaan, pojan kesäkerhotoimintaan, sähköön (heippa pörssisähkö 1.8. eteenpäin). Ei riitä se, että rahaa on sattuman oikkuna mennyt kesä-heinäkuussa paljon, sitä tulee myös menemään vielä monet sataset muuttoon, pakettiauton vuokraan, IKEAan (lapsille saatava uudet sängyt yms. kerrossängyn tilalle, kun jatkossa heillä on omat huoneet)… Harmittaa lasten puolesta, että kesäreissut jäävät nyt väliin, mutta ehtiihän sitä elokuussakin.
• Lasten aamuinen tappelu. Jotenkin en ahdistuneena siedä yhtään ääntä ja meteliä. Kuuluu elämään, mutta kynnys on korkea kun fiilis on matala. Puoltaa vaan sitä, että tarvitsevat omat huoneet, kun eivät aina tule toimeen keskenään. Onneksi elokuussa tilanne muuttuu.
• Duden Security Policyn siivittämänä tullut pelottavan kuuloinen ilmoitus valkohattuhakkerilta. Todennäköisesti ei mitään isompaa, mutta paisuttelen näitä jotenkin tahtomattani mielessäni.

Ahdistus kasaantuu samalla kun asiatkin. Huomaan, että olen myös vaatinut itseltäni aivan liikaa. Kuvittelin, että en suorittaisi, mutta teen varmaankin juuri sitä mitä vastaan puhun.

Tänään en aio tehdä mitään järkevää. Tällä kertaa oikeasti.

Herään ensimmäisen kerran yhdeksän aikaan, mutta päätän jatkaa unia. Lomalla en ota paineita siitä mihin aikaan olen hereillä, vaan menen fiiliksen mukaan. Aamupäivälenkki, ”aamupala” ja sitten hoitamaan asioita.

Perjantaina on tarkoitus hakea viedä veljeni kanssa vuokrapakettiautolla tavaraa Mustankorkean kaatopaikalle, käydä IKEAssa ja äitini luona hakemassa keittiönpöydän ja sen tuolit. Matkaa tulee 465 kilometriä, eli 6 tuntia ja 11 minuuttia autossa istumista. Onneksi tällaista ei tarvitse tehdä usein – jos totta puhutaan niin juuri koskaan.

Tuntuu hyvältä ja fiksulta. Päivällä listaan loput keittiön tavarat. Saan vihdoin koko kodin tavarat listattua loppuun. Lopputulos on 1310 tavaraa, koko nelihenkisellä perheellä. Vain ja ainoastaan omia tavaroitani tästä on 359 kappaletta. Tähän määrään ei ole otettu huomioon esimerkiksi toistuvia sukkakappaleita tai haarukoita, vaan esimerkiksi haarukka on yksi tavara. Jos jokainen kappale laskettaisiin, määrä olisi 570 tavaraa.

Olemme muuttosiivouksen aikana antaneet tai heittäneet pois 10-20 jätesäkillistä tavaraa. Nyt ei pitäisi olla mitään turhaa, vaan pelkkää ehjää ja käyttökelpoista.

Koska kodin kaikki tavarat on käyty läpi ja suurin osa pakattu, voi aloittaa varsinaisen kodin putsaamisen. Tänään imuroin alkajaisiksi jokaisen huoneen ja pyyhin pölyt.

Huomenna jatkuu.

Jotenkin vetämätön päivä. Nukun hyvät, pitkät yöunet. Sateen ääni rauhoittaa.

En ole saanut aikaiseksi tänään juuri mitään. Lykkään lenkkiä niin pitkään, että päätän pitää lepopäivän. Olenhan jo juossut 40 kilometriä tällä viikolla. En yleensä pidä kolmea lepopäivää viikossa, mutta pitää ehkä sen verran osata rentoutua lomalla, että sunnuntain voi joskus olla liikkumattakin.

En ole juonut tarpeeksi vettä.

Katson liikaa true crimeä ja ahdistun.

Ääh. Ihan tyhmä päivä. Tulee näköjään näitäkin joskus.

Koska erehdyn juomaan elokuvateatterissa edellisiltana Batterya, en tietenkään saa unta vielä puolitaöin. Siispä rupean yöllä siivoamaan. Raivaan olohuoneen TV-tason tavarat muuttolaatikkoon ja pistän jokaisen Byebyen katalogiin.

Nukun aamun ohi melkein puoleen päivään saakka. Hupsista. ”Aamupala” ja sitten hommiin. Puen lenkkivaatteet päälle valmiiksi, vaikka ulkona sataa vettä.

Vesisade jatkuu, niinpä myös siivoilu. Käyn kirjahyllyn tavarat läpi. Siirrän täytetyt muuttolaatikot olohuoneen kulmaan, jotta ne eivät ole tiellä.

Sade lakkaa viiden jälkeen, joten käyn 40 minuutin peruskestävyyslenkillä. Raikas ilma tekee äärimmäisen hyvää.

Nyt kello näyttää vähän yli seitsemää ja edistymistä on tapahtunut +27%. Se tarkoittaa sitä, että talon kaikista tavaroista 88% on käyty läpi. Aika hurjaa edistystä!

Veera on tehnyt taas Jennifer Anistonin salaattia. Parasta.

Illasta en aio tehdä enää mitään järkevää. Nyt jotain viihdyttävää pyörimään näytölle ja chill…

Säikähdän, kun ulkona ikkunan alla joku pistää ämyreistä soimaan täysiä I Want It That Way. Avaan välittömästi silmäni. Muistan, että on Suomipop-viikonloppu. On kiva asua festareiden naapurissa.

Nukun huonosti, mutta tänään on jaksettava, koska illalla on jännittävä elokuva luvassa. Sitä ennen pitäisi myös siivoilla hieman. Kuusitoista päivää muuttoon ja kodin tavaroista 39% käyty läpi tai pakattu. Muuttosiivousta, eli pintojen moppausta ja pyyhkimistä yms. on valmiina 16%. Vielä on siis jonkin verran tekemistä. Progress appin mukaan 3.6% päivässä riittää.

Vielä on otettava kuppi kahvia ja sitten häkkivarastolle…