Kun maailma nukkuu

Kirjoittanut . Liittyy aiheisiin , , , , .

Arkistomatskua

Otathan huomioon, että tämä on yli 9 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 22-vuotias.

”Mitäs valvoit” kuuluu usein vaimoni suusta, kun aamuisin väsyttää. Olen pohtinut kymmeniä kertoja yön ihmeellisyyttä. Yössä on vain sitä jotakin. Kello on nytkin liikaa ja aamulla olisi kaikkea.

Huomenna Tänään on ainakin kolme tapaamista. Herätys olisi 8.30, mutta nyt on liian myöhäistä katua. Nukkua ehdin reilut kolme tuntia. Täysin nukkumatta en silti pysty olemaan… se pistää pollani sekaisin. Unta se on vähäinenkin unimäärä.


Creative Commons License Kuva: Dude Crush

Yöllä on hiljaista ja rauhallista. On omaa aikaa, eikä tarvitse oikeastaan huolehtia mistään. Paitsi aamun lähestymisestä ja siitä saako riittävästi unta… Onneksi on kofeiinia ja päiväunet. Terveellistähän tämä ei silti missään nimessä ole.

Miksi en halua nukkua ihmisten aikaan? Yksinkertaisin vastaus on varmaankin se että pidän yöstä. Minulla on toisinaan myös nukahtamisvaikeuksia, joten ajattelen tyhmästi niin päin että mieluummin istun koneella kunnes väsyttää tarpeeksi, kuin pyörin sängyssä miettien turhia asioita tuntikausia. Olen nähnyt myös painajaisia nyt kolmatta yötä putkeen, tuntemattomasta syystä. En ole kuitenkaan älynnyt kirjata unia ylös unipäiväkirjaani.

Kohta siirryn punkan puolelle, ennen kuin alkaa ahdistaa. Kauniita unia myös sinulle, jos satut tätä vielä tähän aikaan lukemaan. Tässä vielä Jamie Cullumin ”In the Wee Hours of the Morning”-version (Frank Sinatra) lisäksi yksi täydellisimmistä yöbiiseistä:


Yiruma어떻게 날 잊어야 하는지 (How to Forget Me)

Kuva Roni Laukkarisesta

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 30-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä itse perustamassaan digitoimistossa ja SaaS-palvelua kehittävässä startupissa, verkkosivujen tekijä, sosiaalisen median asiantuntija ja koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Suurin osa päivästä kuluu hevimusiikin ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Twitter, leffat ja erikoisoluet lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää

Reaktiot

Vaadittu kenttä

 

7 kommenttia

  1. Agakonna

    Minäkin valvoin eilen aivan liian myöhään. Tosin en varmastikaan niin pitkään kuin sinä. Alle 7h unta on minulle niin vähän, että pystyn nukkumaan sen jälkeen missä vain.

  2. fmatic

    Valvominen on tuttua minullekin ja oikeastaan yksi syy miksi nyt tulee huilattua ”luvan kanssa” muutama kuukausi. Olen ollut aina yöihminen ja se on parasta aikaa pohtia ja kelailla asioita. Joskus se kieltämättä on ahdistavaakin etenkin kun olen työssä alalla jossa töihin raahustetaan kuuteen tai viimeistään seitsemään. Tuossa onkin mennyt kuin huomaamatta jo vuosia kukkuessa valveilla aivan liian myöhään ja aamulla sitten silmät ristissä työmaalle.

    Mikähän kumma siinä on, että öisin olisi mukamas niin paljon tekemistä. Yöllä vaan on usein miten niin paljon sitä omaa aikaa kun lapset ja puoliso nukkuu, että silloin on paras tehdä itselleen mielekkäitä asioita tietenkin kunnon yöunen kustannuksella. Jostain kai se omakin aika on revittävä niin miksei sitten yöllä :) No vaikuttaa toki valvomiseeni moni muukin asia, joita en tässä sen kummemmin erittele. Toteanpa vaan, että joskus vaan se uni ei tule vaikka hyppisi tasajalkaa. Silloin vaan valvotaan ja koitetaan sitten jossain välissä nukkua.

    Joskus tuntuu, että olen luovimmillani öisin. Kuten jo mainitsin tuntuu, että ajatus kulkee paremmin kun pikkuihmiset eivät kilju kurkku suorana. On aikaa kökkiä koneella ja viritellä mitä milloinkin tai sitten tulee vaan lojuttua sohvalla hyvän kirjan kanssa tai kuunneltua musiikkia ja pohdittua milloin mitäkin. Harrastuksiini kuuluu DX-Kuuntelu, joten ei liene yllätys, että radioharrastamisellekin yleensä otollisin aika on yön ja aamun tunnit.

  3. Rolle

    Yöllä vaan on usein miten niin paljon sitä omaa aikaa kun lapset ja puoliso nukkuu, että silloin on paras tehdä itselleen mielekkäitä asioita tietenkin kunnon yöunen kustannuksella. Jostain kai se omakin aika on revittävä niin miksei sitten yöllä :) No vaikuttaa toki valvomiseeni moni muukin asia, joita en tässä sen kummemmin erittele. Toteanpa vaan, että joskus vaan se uni ei tule vaikka hyppisi tasajalkaa.

    Ei voi kuin ihmetellä miten yllättävän samoilla mietteillä olet jälleen.

  4. fmatic

    Me yökukkujat ollaan varmaan ihan oma lajinsa. Syitä valvomiseen on monia. Toiset ovat ”viihdevalvojia” eli riehuvat tietokoneen tai leffojen parissa niin intensiivisesti ettei edes ajan kulumista huomaa tai sen huomaa muttei välitä. Sitten ollaan me jotka valvotaan ihan muista syistä. Ei yksinkertaisesti nukuta tai hakee itselleen sitä hiljaista omaa aikaa. Toisaalta valvomiseen voi meillä olla syynä ahdistus, murheet tai taipumus murehtia kaiken maailman asiat just yöaikaan. Alakuloisuuteen ja jonkinlaiseen synkkyyteen tai surumielisyyteen taipuvaiset ihmiset taitaa olla yökukkujia. Mikäpä sen ”mukavampaa” kuin murehtia kaiken maailman asiat aamun tunneille ja huomata, että hitto taas meni yks yö vähillä unilla…

  5. Rolle

    Totta turiset kuomaseni. Nappiin meni taas. :-)

  6. micke

    Ihmisillä on erilaisia unirytmejä. Itse kuulun myös yövalvojiin. Teemalla oli vähän aikaa sitten dokumentti, jossa yritettiin muuttaa erään yövalvoja tytön unirytmiä lääkkeillä, koska valvominen häiritsi koulunkäyntiä. Mielestäni on aika hirveää, että ihmisen biologista rytmiä muutetaan kemiallisesti yhteiskunnan vaatimuksiin sopivaksi, mutta helpoin vaihtoehto kai se on.

  7. Pietari

    Vuosia olen jo elänyt monelle erikoisessa rytmissä. Valvon aina myöhään ja nukun aamulla pitkään. Varmasti en osaisi enää palata ”normaaliin” rytmiin, enkä kyllä haluaisikaan. :)