Vielä kerran sosiaalisesta mediasta – Somesta ei tarvitse lähteä kokonaan, on olemassa terveellisempi vaihtoehto

Kirjoittanut . Liittyy aiheisiin , , , , , , , .

Sosiaalisen median kanssa kävi oikeastaan juuri kuten ennustin silloin kun Twitter oli vielä Twitter. Alan asiantuntijat ovat ennustaneet sosiaalisen median paskeentumista kauan ennen minua. Esimerkiksi Piilaakson yrityksissäkin mukana ollut ohjelmoija, Internet-teoreetikko, teknologisti-tietokirjailija Jaron Lanier on puhunut alogitmeja vastaan yli vuosikymmenen ajan. Itse kirjoitin Facebookin viheliäisyydestä vuonna 2015, jonka jälkeen jätin palvelun taakseni. Joko saa sanoa ”Mitä minä sanoin”?

Tämähän on tietysti hyvää kehitystä. Ihmiset heräävät. Aiheen ympärillä huonot uutiset ovat, että ongelmat ovat kasvaneet järjettömiin mittaluokkiin ja hyvät uutiset ovat, että valtavirta on vihdoin tajunnut ongelmien olemassaolon. Internetin valtakoneiston alle ehdollistuu liian helposti. Kun näpytämme älypuhelimiamme aivottomasti päivittäin, emme tajua mitä netille, maailmalle ja meille tapahtuu.

Pelkästään viime aikoina uutisissa on otsikoitu seuraavasti:

Ei tällaisia juttuja kirjoiteltu vielä pari vuotta sitten, edes vaikka Elon Musk osti Twitterin. Joitakin muutamia hassuja juttuja oli mediassa, mutta ei samassa mittaluokassa kuin viime aikoina. Aamulehti haastatteli minua juttuunsa 17.11.2022 (Onko tässä ongelmissa rypevän Twitterin korvaaja? Sovellusta hallitsevat käyttäjät, sitä ei voi myydä, eikä siinä ole mainoksia tai algoritmeja), joka on sittemmin laitettu maksumuurin taakse. Toukokuussa 2024 olin Vikasietotila-podcastissa puhumassa somesta, pääasiassa epäkaupallisesta vaihtoehdosta, jonka omistaa käyttäjät. Sitten hiljeni, eikä aiheesta juuri möyhkätty.

Tähän asti.

Kännykkää yleisön joukossa näpyttävä nainen. Kuvituskuva.

Erityisesti joulukuisessa (2024) uutisessa kiteytetään suomalaisten havahtuminen hienosti.

Tässä on selkeästi tapahtunut syksyn mittaan tietoisuuden herääminen, sanoo projektipäällikkö Jarmo Riikonen Traficomista.

Jaron Lanierin mielestä koko some pitäisi lakkauttaa ja jokaisen pitäisi poistaa kaikki sometilinsä. Lanierin kirja 10 syytä tuhota kaikki sometilit (BookBeat) on hyvä kirja, mutta hieman äärimmäinen. Allekirjoitan kuitenkin kirjan teesit siitä, miksi kaupallinen some on haitallinen.

Somen algoritmeja ei voi muuttaa

Ylen artikkelissa ”Miksi vihapuhe tuo hyvän fiiliksen?” (25.12.2024) aivotutkija Katri Saarikivi väittää, että somen algoritmeja voi muuttaa. Olen myös erityisesti Metan Threads-käyttäjien keskuudessa nähnyt paljon väitteitä siitä, että ”algoritmin kouluttaminen” on mahdollista.

– Voitaisiin vaikka ryhmässä sopia, että puhutaan ja kirjoitetaan rakentavaan tyyliin. Siitä voisi tulla jonkinlainen trendi, että ihmiset ajattelisivat hyvän käytöksen olevan ihailtavaa ja tavoiteltavaa.

Sosiaalisen median algoritmeja voisi pyrkiä muuttamaan, jos ihmisten tapa reagoida somessa muuttuu, Saarikivi arvioi.

Kaunis ajatus, mutta valitettavasti naiivi ja virheellinen. Vaikka koko maailma alkaisi puhumaan somessa kivasti, algoritmi on rakennettu aiheuttamaan eripuraa. Jostain vastakkainasettelu silti kaivetaan, koska hymistely ei saa ihmisiä koukuttumaan.

Harmillista kyllä, kaaokseen on vuosien varrella ehdollistuttu – ihmiset kaipaavat somelta pöyristymistä, vihaa, räävittömyyttä, seksiä, väkivaltaa ja adrenaliinia. Keskivertosomenkäyttäjä ei ehkä sano sitä ääneen, mutta sille on syynsä miksi Instagram ja TikTok on täynnä tissejä ja perseitä ja X väkivaltaa ja huutamista. Maailma on mennyt sellaiseksi. Kaikki muu on tylsää ja vaikeaa, koska ihmisten koukuttuminen huomiota vieviin sovelluksiin on arkipäiväistynyt. Ei ihme että ahdistaa ja äkkäilyttää.

Tätä todellisuutta puoltaa myös järkevien ihmisten kommentit. Ajatus somen perusmääritelmästä on ostettu vuosia sitten. Tässä ideaalissa ”hyvä some” voi olla ainoastaan sellainen palvelu, jossa on algoritmi, ”kriittinen massa”, eli miljardeja käyttäjiä ja tarpeeksi ”erilaisia mielipiteitä”, eikä mikään ”samanmielisten kaikukammio”. Terveet somepalvelut eivät saa vastakaikua, koska siellä on ”tylsää”, ”hiljaista”, ”liian paljon samanmielisiä”, ”liian vasemmistolaista” tai ”liian vaikea ottaa käyttöön”.

Kun avointa lähdekoodia larppaava Elon Musk päätti vuonna 2022 ”sananvapauden” ja ”avoimuuden” nimissä ”julkaista” Twitterin algoritmin lähdekoodin, osittaisesta koodista paljastui vahingossa muunmuassa niinsanotusti ”kovakoodatusti” tietynlaisen sisällön suosimista (ks. What Can We Learn From Twitter’s Open Source Algorithm?). X:ssä algoritmi esimerkiksi moninkertaistaa egoistisen Elon Muskin näkyvyyden, koska häntä alkoi harmittamaan että muiden postaukset näkyvät häntä useammin. Myös republikaaniyleisö ja muut öyhöt saavat lisäpisteitä, koska Musk haluaa niin.

author_is_elon ja muita vastaavia pätkiä koodissa.
Ote Twitterin algoritmista.

Samaan suosimiseen on syyllistynyt Meta eri yhteyksissä paljon Twitteriä pidempään, koska eri palveluiden idea algoritmistä pohjautuu samaan pohjateokseen. Emme siis todellisuudessa voi vaikuttaa algoritmin toimintaan mitenkään. Algoritmia et voi siis ”kouluttaa”, eikä sisältö muutu sen paremmaksi tekemisilläsi, kun systeemiä on jo valmiiksi peukaloitu. On totta, että algoritmi pyrkii luomaan sinulle illuusion siitä, että tilanne on hallussasi, mutta todellisuudessa se sumuttaa, valehtelee, ehdollistaa ja kaiken lisäksi kaivaa sinusta kaiken informaation mitä irti saa ja myy eteenpäin mainostajille.

Nyt tätä koneistoa käytetään maailmanlaajuiseen poliittiseen vaikuttamiseen. Koneistoa on käytetty tähän jo aikaisemminkin, mutta tässä trumpilaisessa maailman ajassa somet on viritetty äärimmilleen. Ääri-ilmiöt eivät tule vähenemään, vaan kasvamaan, kunnes somekupla puhkeaa.

Olin itsekin pitkään ehdollistunut ja sitä mieltä, että ”ei se alustan vika ole, jos ihmiset ovat ilkeitä”. On helppo ajatella, että meillä on valta ja me käytämme vain työkalua. Tämä toimiikin avoimen lähdekoodien työkalujen kanssa, joissa hallinta on itselläsi. Se ei toimi kaupallisissa koneistossa. Internet 2020-luvulla ei ole käyttäjälähtöinen. Se oli sitä joskus, mutta ei ole enää. Enää väite ”blokkaa, jos ei miellytä” tai ”tee somesta omanlaisesi” ei toimi, etenkin kun blokkaustoimintokaan ei enää toimi. Käyttäjiä suojaavia ominaisuuksia pudotetaan yksi kerrallaan pois.

Some ennenSome nyt
Koti-virta aikajärjestyksessä uusimmasta vanhimpaan, ei suosittelualgoritmeja tai vaihtoehtoisia näkymiä.Koti-virtaan pakotetaan suosittelualgoritmi, jota suurin osa suosii.
Seurattavien päivitykset näkyvät virrassa ja voit päättää ketä seuraat.Sillä ketä seuraat ei ole enää juuri merkitystä, näet silti tuntemattomien sisältöä.
Kun jaat päivityksen, se saa lisää näkyvyyttä. Jakaminen on tärkeää näkyvyyden kannalta.Päivityksen jakaminen ei vaikuta merkittävästi näkyvyyteen, algoritmi päättää puolestasi siitä mitä näet, jaoista huolimatta.

Kaupallisessa somessa sananvapaus on ymmärretty väärin

Sananvapausabsolutistit ovat perustelleet X:n muutoksia hyvinä nimenomaan sananvapaussyistä. Tosiasiassa Elon Muskin aikana X on sensuroidumpi kuin koskaan. Aiemmin Twitterin hallintoa syytettiin sensuurista esimerkiksi kun Trump sai palvelusta kenkää vuoden 2021 tammikuun 6. päivän Capitol-hyökkäyksen ja vihapuheen myötä normaalina moderointitoimenpiteenä. Oikeistolaisen sananvapausretoriikan pihvi tuntuu olevan, että ainoastaan oikeat mielipiteet ja vihapuhe ovat sananvapauden piirissä.

Todellinen sananvapaus kaupallisessa Internetissä on kaksiteräinen miekka. Toisaalta moderointi on tärkeää, koska rikoksia ja vihapuhetta täytyy kitkeä, toisaalta täysi moderoimattomuus tekisi netistä dark webin. Monella menee puurot ja vellit sekaisin, sananvapaus ei tarkoita sitä, että mitä tahansa saa sanoa – ainakaan Euroopassa ja Suomessa. Jenkeissä tietysti ensimmäinen lisäys ja trumpilainen laki voi olla ihan mitä tahansa, en ota kantaa siihen.

Vielä Twitterissä ollessani erehdyin kritisoimaan somepalveluita ja Muskia ja sen seurauksena näkyvyyteni putosi nollaan. Tätä ilmiötä sanotaan ”shadowbannaamiseksi”, jossa käyttäjä joutuu algoritmin mustalle listalle tietämättään. Tällöin päivitykset näkyvät vain kouralliselle ihmisiä riippumatta omista toimista.

Some on kuollut – kauan eläköön some

Perttu Pölönen toteaa kirjassaan Saisinko huomiosi? Kirja, joka jokaisen somenkäyttäjän pitäisi lukea. Perttu Pölönen (Otava, 2023) seuraavasti:

Kiukuttelemme ja uhkailemme, mutta emme oikeasti lähde minnekään. Miksi? Tällä hetkellä ei oikein ole muuta vaihtoehtoa kuin pelata someyhtiöiden peliä niiden säännöillä. Ei ole toista paikkaa mihin mennä, ei toista infrastruktuuria, johon vaihtaa. Meidän pitää hyväksyä ehdot, tai jättäytyä pelistä kokonaan pois. Jos haluamme olla edes jollain tavalla tavoitettavissa sosiaalisessa mediassa, olemme pakotettuja käyttämään sellaista sosiaalista mediaa, joka välittää enemmän tulonmuodostuksesta kuin yhteisestä hyvästä.

Ongelma on, että meidän on käytettävä haitallisia työkaluja välttämättömien asioiden hoitamiseen.

Olen pettynyt, että monessakaan sosiaalisesta mediasta kertovassa kirjassa ei mainita sanallakaan vuodesta 2016 olemassa ollutta Mastodonia tai mitään avoimen ja someyhtiövapaan somen kehityskulkua. Esimerkiksi Mastodonin esiaste, somen varhaisina vuosina, jo vuonna 2008 perustettu Identica on edelleen olemassa ja toimii yhteen muiden Fediversumin palveluiden kanssa. Fedi… -mikä? Palaan tähän tuonnempana.

Some on nykyään vähän kuin kasvissyönti tai ekologisuus joitakin vuosia sitten. Herättiin siihen, että mitä teemme on haitallista, mutta ei tosiasiassa haluttukaan tehdä mitään, koska se tuntuu vaivalloiselta tai epämukavalta.

Tosiasia on, että vaihtoehtoja on ollut aina, niitä ei vain haluta nähdä. Olen itse käyttänyt IRCiä (ei se galleria) jo yli 20 vuotta ja itse avointen protokollien päällä pyörivä palvelu on pyörinyt katkeamatta peräti 36 vuotta (vuodesta 1998). Se on huikean pitkä aika Internetin historiassa, käytännössä koko tunnettu Internet-ajanjakso. Kuinka monesta verkkopalvelusta voi sanoa samaa? Elin itse Web 2.0:n kulta-ajan läpi ja todistin yli sadan somepalvelun nousun ja tuhon. Enää somepalveluita on tusina, markkinajohtajat vain kasvattavat valtaansa, joka on täysin riippuvainen ihmisten huomiosta. Ihmisten huomio on näille palveluille runsaudensarvi, joka ei lakkaa tuottamasta voittoa selkänahoista siihen asti kun ihmiset ovat koukussa.

IRC on tietenkin kankea ja tekstipohjainen pikaviestin, enkä väitä että kaikkien pitäisi nyt rynnätä IRCiin. Eihän se ole edes some. Olen itse sitä koulukuntaa, jonka mielestä pikaviestimet eivät ole somepalveluita, vaikka kovasti WhatsAppia ja Discordia someiksi väitetäänkin. IRC toimii silti hyvänä osoituksena siitä, että avoin ja vapaa nettityökalu on edelleen käytössä ja jatkaa vakaasti toimimista ja kehittymistä (IRCv3), toisin kuin kaupalliset palvelut.

Kaupallisen somen ei tarvitse olla normi. Me voimme muuttua. Olemme tehneet sen monta kertaa ennenkin. Ääripään vaihtoehdot ja joko-tai eivät ole koko totuus.

Meidän ei tarvitse lähteä somesta kokonaan.

Avoin sosiaalinen media nostaa päätään – Mastodon ja Fediversumi ovat ainoa todellinen vaihtoehto

Vaikka media tykkääkin enimmäkseen sivuuttaa Mastodonin, eikä pidä sitä todellisena vaihtoehtona, hyviäkin kirjoituksia löytyy aiheesta:

Maija Aalto kirjoittaa Hesarissa ”Minulla ei ole ratkaisua. Reilun kaupan somea tuskin vielä on.”, johon minä vastaan: Kyllä on. Reilun kaupan some on ollut olemassa vuodesta 2016. Itse olen nauttinut palvelusta täysin rinnoin syksystä 2022, eli kohta kaksi ja puoli vuotta.

Kuvankaappaus someprofiilistani.
Mastodon someprofiilini 5.2.2025, noin 7000 seuraajaa ja 32 000 postausta. Tein ”oman Twitterin”.

”No mutta kun siellä on niin hiljaista”, ”on niin hankala”, ”ei saa näkyvyyttä”…

Mastodon ei ole hiljainen. Se on vilkkain ja reaaliaikaisin some, jossa olen koskaan ollut. Ja olen ollut kuitenkin somessa vuodesta 2003, MySpacen syntyajoista saakka.

Mastodonissa ei ole miljardeja käyttäjiä, mutta ei mielestäni tarvitsekaan. Käyttäjiä on tällä hetkellä yhteensä arvion mukaan 11 miljoonaa, mutta koska palvelu on hajautettu, emme voi todellisuudessa tietää kuinka paljon käyttäjiä on. FediDB:stä näkee vähän osviittaa. Kysymys on katsantokannasta. Olen itse elänyt ajan, jolloin netissä oli alle miljardi ihmistä. Ysärillä netinkäyttäjät laskettiin miljoonissa. On kummallinen ajatus, että joku ehtisi edes seuraamaan somessa miljoonia käyttäjiä. Miksi somepalvelun käyttäjämäärillä, miljoonilla tai miljardeilla on yht’äkkiä niin iso merkitys?

– Miksi pitäisi olla niin paljon ja niin laajasti vuorovaikutuksessa kaikkien kanssa, mitä hyötyä siitä loppujen lopuksi on?

Yle: Miksi vihapuhe tuo hyvän fiiliksen? Aivotutkija kertoo

Itse ajattelen somesta kuin verkkosivuista. Tiedämme, että kävijäliikennettä on, mutta emme tarkkaan kuinka moni sisällön näkee. Tällä seikalla ei myöskään ole hirveän suurta merkitystä, paitsi silloin kun yritämme myydä jotain. Mutta some on surkea kaupankäynnin väline, ellei Metan koneistojen hyödyntämistä lasketa. Meta osaa kaupittelun manipuloinnin ja vakoilun avulla. Yritystoiminnalle Metan härskistä vakoilupalveluista on huomattavastikin hyötyä. Yritykseni voi ostaa Metalta kaikki juuri meille sopivimmat ostoprofiilit ja kaupitella suoraan heille, jotka ovat joko haavoittuvassa asemassa tai valmiita ostamaan.

Post by @corbin@mastodontti.fi
View on Mastodon

Mastodonia on kritisoitu miljoonasta eri syystä. Useimmiten argumentit pohjaavat samaan vanhaan ehdollistuneeseen kaupalliseen somepalvelun määritelmään. Mastodon on hyvin erilainen some nykymittapuulla, se on tavallaan maailma joka on harmillisesti somen puolella unohdettu.

Muualla näemme tätä maailmaa jatkuvasti, esimerkiksi ihmiset ovat tottuneet käyttämään sähköpostia, jonka toimintaperiaate ei oikeastaan eroa Fediversumista millään tavalla. Lähetämme viestejä toisillemme eri osoitteista, merkitsemme viestejä luetuksi, lisäämme CC-kohtaan muita vastaanottajia, käytämme HTML-allekirjoituksia, jne… Mainitsit taas sen Fedi… -minkä, sanan? Kyllä, Mastodonista ei oikeastaan voi puhua ilman, että puhuu Fediversumista. Fediversumi on yleistermi hajautetulle somelle, joka yhdistää eri alustat toisiinsa. Eli aivan kuten sähköpostivertaus, voit lähettää Hotmailista Gmailiin ja toisin päin. Sillä ei ole väliä mitä palvelua käytät.

Viestinnän tutkija Salla-Maaria Laaksonen pistää varovaisen toivonsa fediverseen. Ei hätää, sana on minullekin täysin uusi. Se tulee ilmaisusta federated universe – liittoutunut universumi – ja tarkoittaa alustoja, jotka on rakennettu eri logiikalla kuin nykyiset.

Nykyiset alustat pyrkivät lukitsemaan käyttäjät sisälleen omaan maailmaansa. Niiden päivityksiä voi seurata vain niiden alustalla. Fediverseen tai ehkä suomalaisittain fediversumiin sitoutuneet alustat sen sijaan pyrkivät sopimaan yhteen muiden alustojen kanssa. Voisimme siis esimerkiksi valita itsellemme mieluisan somekanavan ja koota sinne uutisvirran, johon tulisi päivityksiä myös muista palveluista. Fediversumi voisi murtaa yksittäisten alustojen valtaa.

Tällä hetkellä fediversumin lipunkantaja on Mastodon, johon virtasi väkeä Twitteristä jo heti Muskin Twitter-kauppojen jälkeen. Meta on ilmoittanut, että myös Threads voisi kuulua alustaverkostoon. Niin myös Bluesky.

Uusi juttu: Elämä X:n jälkeen. Elon Musk pilasi Anu Partasen somekokemuksen. Mikä neuvoksi?

Anu Partasen kolumni on mielenkiintoinen, mutta siinä lähinnä klassisesti haikaillaan kaupallisten somekoukkujen perään, eikä edes harkita muita vaihtoehtoja. Mastodon sivuutetaan lähinnä ”utopiana” ja olankohautuksella.

Haluan myös korjata virheellistä tietoa, nimittäin Bluesky ei voi kuulua alustaverkostoon. Bluesky päätti alusta asti, että ei aio kuulua Fediversumiin. He eivät siis aio olla yhteensopivia esimerkiksi Mastodonin kanssa, vaan päättivät kehittää alustalleen oman protokollan. Kovasti väittävät, että tämä johtuu siitä, että heidän mielestään Mastodonin ja Fediversumin hyödyntävä W3C:n yleisstandardi ActivityPub -protokolla ei ole tarpeeksi kehittynyt ja haluavat siksi oman. Minä kuitenkin uskon, että heitä kismittää, että avoimen webin olemassaoleva protokolla ei ole heidän hallussaan, eikä hyödynnettävissä kaupallisiin tarkoitusperiinsä.

Niin, mites se Bluesky muuten?

Twitterin entisen toimarin potkustarttaama ”Twitter 2.0” -projektina alkanut Bluesky pyrkii olemaan parempi versio Twitteristä. Dorsey menetti pian uskonsa omaan ideaansa ja lähti jälleen kerran uuden protokollan Nostrin vanaveteen, eikä ole enää hetkeen ollut Blueskyssä millään tavalla mukana.

Blueskystä on kirjoitettu useaan otteeseen, että se tavallaan on hajautettu, mutta tavallaan ei. Palvelun omistaa sijoitusrahoitteinen yhtiö ja olettaisi, että sijoittajat haluavat jossain vaiheessa vastinetta rahoilleen (Business Insider: X competitor Bluesky is being valued at around $700 million in a new funding round after explosive growth in the wake of Trump’s victory). Tuskin mikään firma pyörii pyhällä hengellä, jostain sitä rahaa on saatava. Palvelu on jo sanonut, että lanseeraa maksullisia toimintoja tai mainoksia.

Bluesky lähinnä larppaa hajautusta, sillä palvelua ei voi pyörittää sataprosenttisesti itse, eivätkä käyttäjät ole edes kiinnostuneita tekniikasta. Suurin osa palvelun käyttäjistä majailee ihan mielellään Blueskyn palvelimilla. Ja sitä paitsi miksi edes nörttinä perustaa omaa Bluesky-palvelinta, kun siitä ei ole mitään hyötyä?

Itse pidän palvelun alkuperäistä ajatusta kauniina, mutta Twitter ja jopa Facebook olivat alussa käyttäjälähtöisiä ja avoimia esimerkiksi rajapinnoiltaan. Myös Google halusi tuoda alun alkaen hyvää maailmaan. Näimme kaikki mihin kaupallinen ahneus johti. Miksi sama ei tapahtuisi Blueskylle? En olisi yhtään yllättynyt, jos muutamien vuosien päästä Blueskylle kävisi ihan samoin kuin Twitterille.

Minulla on tili Blueskyssä, mutta sen monisyötenäkökulma on makuuni turhan sekava, eikä sieltä löydy tarpeeksi minulle sopivaa sisältöä. Käyn aina välillä katsomassa meininkiä.

Korporaatiovapaa some on paljon enemmän kuin mitä Twitter tai Threads koskaan tulee olemaan

Itse luotan Mastodoniin siksi, että olen jo nähnyt sen tehon. Minulla on parissa vuodessa enemmän seuraajia kuin Twitterissä kymmenessä vuodessa, eli lähemmäs 7000. Palvelussa on kaikki ne käyttäjiä suojaavat toiminnot, joita someilta tarvitsee.

Mastodonissa sinusta voi tulla viraali-ilmiö helpostikin. Jos päivityksesi on hyvä, sitä jaetaan tuhansia kertoja. Suosituimpaa päivitystäni on jaettu 1100+ kertaa, eikä se ole ainoa. Minulla on kymmeniä vastaavia viraaleja postauksia, kuten tämä. Välillä postaan jonkin hölmön puujalka-nörttivitsin ja sitä jaetaan 832 kertaa…

Ketä Mastodonissa sitten on? Jos se on oleellista, siellä on paljon nörttejä, mutta myös ihan tavallisia ihmisiä. Minun instanssilleni on 2025 puolella rantautunut paljon suomalaisia kirjaihmisiä, eli kustannustoimittajia, historioitsijoita ja kirjailijoita, mutta palvelimellani on myös toimittajia, piirtäjiä ja yrityksiä. Yksi poliittinen puoluekin löytyy, nimittäin Piraattipuolue. Kaikkien maailman palvelinten (yli 30000 kokonaista somepalvelinta tätä kirjoittaessa) joukosta löytyy mm. Hollannin hallitus, Saksan hallitus ja Euroopan komissio. Ei mikään turha keksintö siis.

Hauskoina knoppitietoina myös mm., että Mastodonin protokollaa on edistämässä itse Internetin eli World Wide Webin keksijä Tim Berners-Lee, häntä voit seurata täältä. Myös Linuxin isä Linus Torvals on Fediversumissa, häntä voi seurata täältä (hän ei käytä Mastodonia, vaan Akkomaa, joka on Fediversumin yksi monista avoimen lähdekoodin alustoista).

Mastodon ei ole vaikeaa – kuten ei myöskään kasvissyönti, alkoholin lopettaminen, laihduttaminen tai liikunnan aloittaminen

Kyse on enemmänkin siitä, haluatko todella?

Kun puhun aiheesta, ihmiset kiusaantuvat. Joidenkin mielestä vaihtoehdosta puhuminen tekee ihmisestä ylimielisen ja itseään korostavan, paremman ihmisen. Mutta mistään sellaisesta ei ole kyse, vaan laajamittaisesta kognitiivisesta dissonanssista. Olemme todenneet, että kaupallinen nykysome on perseestä – nyt vain pitäisi tehdä asialle jotain ja se tuntuu hankalalta.

Alkoholin olen jättänyt elämästäni kokonaan, mutta en ole kaikista paras puhumaan someabsolutismista, koska olen vielä muualla somessa. Somen suhteen elän varmaankin edelleen jossain ”kohtuukäyttöharhassa”, kuten 3-5 vuotta ennen juomisen lopetettuani, jolloin kirjoitin mm. ”Jos olut ei maistuisi niin hyvältä ja olisi niin monipuolinen ja rikas juoma, olisin absolutisti” ja ”Ääripäät eivät toimi, ei överijuominen, mutta ei myöskään totaalinen absolutismi. Pitää olla terveet rajat. Muissakin asioissa on, miksi ei tässä?”.

Tosiasia on, että nautin silti algoritmin höykytyksestä esimerkiksi Instagramissa. Instagramia en käytä viestintään, vaan tyhmien videoiden katsomiseen. Ehkä joskus poistun sieltäkin, sillä toinen tosiasia on myös, että en enää nauti kaupallisesta tekstisomesta. Poistuin Facebookista vuoteen 2017 mennessä, X:stä vuonna 2022 ja LinkedInissä en varsinaisesti ole koskaan edes viettänyt aikaa. Bluesky unohtuu helposti hurahduttuani Mastodoniin ja Instagram ja Reddit ovat ainoa ”helppo” meemien lähde.

”Pääsomeksi” mikroblogien suhteen kannattaa silti valita terveellinen vaihtoehto. Mastodonin myötä somen lueskelu ei enää ahdista, kuten Twitter-aikoina.

Suosittelen poistumaan Facebookista ja X:stä ja siirtymään Fediversumiin, etenkin jos olet julkinen toimija.

Vaihtoehtoja on, vieläpä hyviä sellaisia. Minun Mastodoniin voit rekisteröityä osoitteessa mementomori.social. Olemme kehittämässä mastodonopas.fi-palvelua, mutta sitä ennen voit lukea vinkkejä täältä.

Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!

Kuva Roni Laukkarisesta

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 36-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Mastodon ja leffat lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää

Reaktiot

Vaadittu kenttä