Keskellä viikkoa

Kirjoittanut . Liittyy aiheisiin , , , , , , .

Arkistomatskua

Otathan huomioon, että tämä on yli 16 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 20-vuotias.

Finntrollin Trollhammaren aukaisi silmäni vähän ennen kahdeksaa. Sadattelin mielessäni ääneen lukemattomia viisauksia. Työaamu, rklö. Ei taaskaan sillä ettenkö pitäisi töistä, en vain pidä aamuista. Varsinkaan niistä tuhansista aamuista jolloin haluaisin nukkua pidempään. Ehkä vain joka kymmenes aamu olen oikeasti iloinen. Soitin kullalle lääkäriajan, sillä tauti oli mennyt vähän pahemmaksi. Pian pitikin jo kiiruhtaa töihin ja olin jo valmiiksi myöhässä. Pusu, hali ja ovesta ulos.

Vittu. Tuuli heitti vedet naamalleni. Talsin pyörälleni ja sukat olivat hetkessä märät. Lähdin polkemaan niin kovaa kuin pääsin. Töissä kipusin viidenteen kerrokseen ja menin kahvihuoneeseen. Joku oli jo laittanut kahvit tippumaan. Sitten odottikin softa-asennukset ja lähituen hommat. Heti aamusta sain kuulla työharjoittelijalta että perjantaina siirretyt painavat laatikot pitää raahata eri paikkaan… $@&! Myös postituslistan eräs rivi rupesi vähän hajottamaan:

Muuttoapuna ei valitettavasti ole kuin yksi sivari ja yksi harjoittelija […]

Toivottavasti suurin osa hoitaa hommansa itse, minulla on nimittäin aika kiireistä lähituen saralta. Pidän työstäni, mutta stressaan helposti asioista jotka minun täytyy tehdä yksin tai lähes yksin. Toisaalta stressaan kyllä myös jos minun pitää tehdä hommia toisen ihmisen kanssa. Toisaalta stressaan kyllä ihan kaikesta jos sille päälle satun.

Otin hermolomaa maanantaille ja tiistaille, eli pidin vähän pidemmän viikonlopun. Loma meni liian äkkiä. Halusin rentoutua, eli olin sisällä koko ajan. Katsoin Veeran kanssa Sopranoksen neloskauden loppuun ja katsoin myös muutaman elokuvan. Sitä paitsi ulkona satoi muutenkin. Tiistaina kävin kaupassa ja kastuin matkalla kunnolla.

En oikein tehnyt mitään. Ja möllötän varmaan tämänkin viikon. Huomenna olisi myGRAINin ja Kiukaan keikka Lutakossa, mutta en tiedä vielä menenkö. Pitäisi blogata jotain järkevämpääkin, mutta pysyköön päiväkirjalinjalla toistaiseksi. Toivottavasti tykkäätte lukea.

Perustin irkkiin uuden kanavan meille pulisijoille. Liity kanavalle #pulina quakenettiin ja tule ihmeessä pulisemaan kanssamme!

Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!

Kuva Roni Laukkarisesta

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 35-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Mastodon ja leffat lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää

Reaktiot

Vaadittu kenttä