Hymy kasvoillani

Kirjoittanut . Liittyy aiheisiin , , , , , , , .

Arkistomatskua

Otathan huomioon, että tämä on yli 16 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 20-vuotias.

On monia syitä miksi en ole kirjoittanut nyt pitkään aikaan. Listaanpa muutamia:

  1. On kesä. Tosin en ole hirveän paljon ollut ulkona. Viikko sitten käytiin mökillä Veeran kanssa. Sinne tuli muutamia sukulaisia Australian puolelta, mummi, vaari ja eno. Pari pikkuserkkuakin oli paikalla. Niko oli maalannut mökin vaarille kesätyöksi ja saanut siitä hyvän palkankin.
  2. En ole jaksanut. Olen loikoillut kotona, hellinyt vaimoa, tehnyt kaikkea muuta. Ei vain jostain syystä ole sormet syyhynneet kirjoittamiseen.
  3. Olen irkannut. Jep, syytä irkkiä. Irkkaan nykyään varmaan enemmän kuin koskaan.
  4. Olen ollut vaimoni kanssa. Kyllä, vaimoni. Menimme naimisiin 2.7. maistraatissa. Hääpäivää mietittiin jo ihan keväästä asti ja se oli tarkkaan suunniteltu. Hääpäivä oli ihana, juuri sellainen kuin haluttiinkin. Mentiin hienoissa puvuissa yhdeltä maistraattiin, jossa todistajat Elina ja Make jo odottivatkin, hekin ykköset yllä. Vihkiminen alkoi ja minua jännitti niin että polvet tutisivat. Vihkitilaisuus oli ihanan lyhyt ja stressitön, parisen minuuttia. Sanoin ja viitoin ”Tahdon” ja suutelin morsianta. Make kuvasi vihkimisen videolle ja Elina otti kuvia järjestelmäkameralla.

    Vihkimisen jälkeen haimme kahta erilaista kuohuviiniä, mansikkaista mietoa ja tavallista alkoholitonta. Sitten mentiin kotiin ja syötiin Eloselta ostettua mansikkakakkua ja juotiin skumppaa kesäisesti parvekkeellamme. Välissä irkattiin ja toimitettiin hääjuhlaa myös livenä irkissä väliaikaisella #rollen_häät -kanavalla (naurua), how geek is that? Mutta se oli täydellistä. Eipähän jääty täysin ilman juhlavieraita. Oli aivan ihana olo. Tanssittiin Jamie Cullumin tahtiin vaikka ei kumpikaan osattu. Annoin Elinan tanssittaa morsianta ja tanssin myös Elinan kanssa. Oli aivan ihanaa! Nyt hän on virallisesti minun, Veera Laukkarinen. Kiitos Elinalle ja Samulle kun vietitte häitä kotonamme hääpäivänämme. Pienimuotoiset juhlat pidetään 25.7, jolloin juhlistetaan liittoamme suvun kesken.

  5. Olen ollut kotona vaimoni kanssa ja sosialisoitunut. Olemme viettäneet aikaa yhdessä.
  6. Olen katsonut leffoja, paljon. Rakastan elokuvia. Olen myös parannellut elokuvasivuani, kuten olet varmaan huomannut.
  7. Tein pieniä muutoksia rollemaahan, kuten parantanut sisäänkirjautumispolitiikkaa ja uudelleenohjausta. Hidasta latausnopeutta selvittelen vielä palveluntarjoajan kanssa.
  8. Olen lomalla, sain sivarista vapautuksen mutta kotiutuslaput on vielä hakematta. Olen myös etsinyt töitä.

Että sellaista. Olen myös parantunut huomattavasti masennuksesta eikä ole enää vuodatettavaa. Olen ollut onnellinen miltei kuukauden. Rakastan Veeraa. Ollaan puhuttu myös perheenlisäyksestä (vink vink). Kun aika näyttää, siskontyttäreni saa serkun. Hyvää kesää sinulle rakas lukijani (hymy).

Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!

Kuva Roni Laukkarisesta

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 35-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Mastodon ja leffat lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää

Reaktiot

Vaadittu kenttä

 

5 kommenttia

  1. amelie

    Ihanaa lukea, että masennuksesi on parempaan päin ! Ja onnea tuoreelle hääparille.

    En ole aiemmin keksinyt oikein kommentoitavaa, mutta nyt oli pakko. On vain niin hienoa, että olet onnellisempi kuin aiemmin.

  2. rolle

    Kiitos Amelie :) Kiva kun kommentoit.

  3. kuopassa

    Melkoisen nopeasti avioliiton satamaan seilasitte. Se on ihan hieno poikkeus näinä kertakulutussuhteiden kulta-aikoina. Tehän olette ymmärtääkseni seurustelleet vasta noin vuoden päivät, vai olenko ymmärtänyt väärin?

  4. rolle

    Juu, 11 kuukautta. Mutta kuten olen muillekin toitottanut, ei se aika vaan se miten sen käyttää ja miltä itsestä tuntuu. Ei tämä ole semmoinen asia missä katsotaan aikaa ja kysytään 20 ihmisen mielipidettä onko tämä nyt ok.

    Parhaiten tietää itse ja paras tapa on olla kertomatta muille ennen kuin päivä tulee. Eli koska en ole kertonut muille niin vaikuttaa hirveän nopealta päätökseltä, mutta tosiasiassa olimme molemmat miettineet ihan alkukeväästä asti.

    Ja huom, olemme asuneet yhdessä joulukuun 25. päivästä asti. Sanotaan että 1 kuukauden yhdessäolon jälkeen jo tietää onko toinen oikea ihminen kenen kanssa elää. (hymy)

  5. Nahkahääpäivä 2.7.2011 – näin Rolle meni naimisiin | Rollemaa.org

    […] Muistan sen jännityksen joka kerta kun katson videota. Voi että osasin näyttää hölmöltä, enkä ymmärrä miksi piti olla niin muodollinen. Tuntui koko ajan että seisoin kilometrin päässä, vaikka välimatka oli ihan sopiva. Ei kuitenkaan sopiva pussaamiseen ja siksi näytinkin niin hölmöltä kumartuessani. Säädöstä huolimatta naimisiinmenomme oli parasta mahdollista. Hääpäivää mietittiin jo ihan keväästä asti ja se oli tarkkaan suunniteltu. Hääpäivä oli ihana, juuri sellainen kuin haluttiinkin. Mentiin hienoissa puvuissa yhdeltä maistraattiin, jossa todistajat Elina ja Make jo odottivatkin, hekin ykköset yllä. Vihkiminen alkoi ja minua jännitti niin että polvet tutisivat. Vihkitilaisuus oli ihanan lyhyt ja stressitön, parisen minuuttia. Sanoin ja viitoin Tahdon ja suutelin morsianta. Make kuvasi vihkimisen videolle ja Elina otti kuvia järjestelmäkameralla. Bloggaukseni vihkimisestämme otsikolla “Hymy kasvoillani”, kirjoitettu 13. heinäkuuta … […]