Selain ajan tasalle

Kirjoittanut . Liittyy aiheisiin , , , , , , , , .

Arkistomatskua

Otathan huomioon, että tämä on yli 14 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 22-vuotias.

Viimeksi kirjoitin selaimista melko kattavasti vuonna 2007, jolloin olin vielä henkeen ja vereen Opera-fani. Koska viime aikoina on tullut painittua selainten kanssa ja vertailtua eri selaimia, ajattelin kirjoittaa hieman vertailun tuloksia. Käytän Linuxia pääkäyttöjärjestelmänä kohta kolmatta vuotta, joten voi olla että joitakin selaimia ei ole saatavilla muille järjestelmille.

Minulle selaimessa on tärkeää ei vain sivujen latautumisnopeus, mutta myös selaimen estetiikka ja ulkonäkö. Paljon merkitsee myös oletusasetukset, muokattavuus, helppokäyttöisyys, muistinkäyttö, prosessorinkäyttö ja saatavuus eri käyttöjärjestelmille. Vähiten tärkeimmässä asemassa on tietoturva, sillä kaikkia modernia selaimia on nykyään melko turvallista käyttää ja käytän Linuxia pääkäyttiksenä. Ulkoasu on tärkeämmässä asemassa kuin uskotkaan. En tykkää käyttää selainta jos sen oletuskuori näyttää rumalta vielä muokkauksien jälkeenkin.

Kuva Mozilla Firefox -selaimesta

Mozillan Firefox, tuttavallisemmin ”tulikettu” on ollut pitkään suosikkini. Selain on komia kuin mikä ja laajennokset ovat omaa luokkaansa. Chromen takkuillessa vaihdoinkin Firefoxiin takaisin ja käytin sitä viikonpäivät. Firefox on kuitenkin siitä huono, että se ei ole mitään ilman lisäosia. Lisäosat tuliketussa tekevät selaimesta raskaan ja jotenkin epäkäytännöllisen, kun kaikki tärkeä toiminta riippuu lisäreistä. Ja koska lisäosia on paljon, niitä tulee myös asennettua paljon. Olen myös huomannut että mitä useampi välilehti on auki, sitä enemmän selain käyttää tietokoneen resursseja. Myös flashin kanssa on esiintynyt isoja ongelmia.

Kun kohtasin legendaarisen jo itsessään bugisen Mozilla Crash Reporteriin kymmenettä kertaa, päätin jälleen vaihtaa selainta. Kettu on vain vieläkin turhan epävakaa. Firefoxi olisi toimiva kokonaisuus, jos se toimisi hieman sutjakkaammin. Selaimessa ei olekaan oikeastaan muuta vikaa kuin sen ajoittainen hitaus ja epävakaus verrattuna muihin moderneihin selaimiin.

Firefoxin kirjainmerkit ovat peruskauraa ja viimeaikoina monta ominaisuutta niissäkin on matkittu Chromesta – tai päinvastoin. Firefoxiin saa lisäosalla (Fission) lempparilatauspalkkini lisäksi kohdistetun linkin osoitteen näkymään osoitepalkin sisällä, ilman että tarvitsee tilariviä mihinkään. Selainkäytössä vihaan tilarivin käyttöä muutenkin, sillä sillä ei tee mitään ja se rumentaa selainta ja vie yllättävän paljon tilaa tietyissä selaimissa.

Lisäosilla Firefoxiin saa kaikkien muiden selainten parhaat palat. Itse käytän Firefoxissa Opera-tyylisiä hiirieleitä, Chrome-tyylistä Firefoxin about:tab-lisäosaa, Stylish-lisäriä, Fission-lisäriä ja Faviconize-tab-lisäriä joka mahdollistaa Chrome-tyyliin välilehden kiinnityksen. Käytössä myös tietysti Adblock ja Downloads in Tab (lataukset välilehdessä, ei ikkunassa).

Täytyy myöntää että Firefoxin vahvuutena ovat kattavat laajennukset, mutta jotka valitettavasti ovat samalla selaimen riippakivi. Firefoxin vahvuutena on myös suhteellisen hyvä tietoturva. Selain tukee myös hyvin standardeja ja uusiakin kikkareita. Firefox ei ole peruskäytössä mikään mahdoton resurssisyöppö, mutta tietyissä puitteissa kyllä. Mutta vakaa selain ei ole missään nimessä.

+ Muokattavuus
+ Käytettävyys
+ Ulkoasu
+ Helpot kirjanmerkit
+ Tunnusten ja salasanojen itsetäyttöominaisuus
+ Laajennukset
+ Tukee standardeja ja muita kikkareita
+ Käyttäjäystävällinen ja helppokäyttöinen
+ Kehitys
+ Tuki Linuxille, Windowsille ja Macille
Epävakaa
Riippuvainen laajennuksista
Ajoittainen tehosyöppö
Nopeus
Mozilla Crash Reporter

Kuva Google Chrome -selaimesta

Chromen tultua Linuxille olen käyttänyt selainta ahkerasti. Linuxin Google Chrome kulkee projektinimellä Chromium, mutta on käytännössä samaa kauraa kuin kaikilla muillakin järjestelmäpohjilla. Puhun nyt betaversiosta, jossa on laajennusten lisäksi muita kivoja pieniä ominaisuuksia. Ennen betaa en tykännyt käyttää Chromea sen suurien puutteiden vuoksi, vaikka muuten selaimesta tykkäsinkin.

Eniten tykkään Chromen ”Uusi välilehti” -sivusta, jossa on listattu kahdeksan kaikista eniten käytettyä sivustoa. Pidän myöskin siitä että tilariviä ei ole ja että linkit oletuksena tulevat näkyviin kun kursorin vie hiiren päälle. Chrome lataa sivut nopeammin kuin yksikään muu perusselaimista Operaa lukuunottamatta ja on huomattavan kevyt – jopa kevyempi kuin Opera.

Kuukausi sitten Chromen päivitys oli kuitenkin kehno, kun ominaisuuksia karsittiin (mm. välilehtien kiinnitys otettiin kokonaan pois ja eräässä versiopäivityksessä eivät toimineet laajennukset lainkaan). Päivityksiä kuitenkin tuli lisää ja ongelmat korjaantuivat, mutta sitten Chrome alkoi kaatuilemaan salaperäisesti. Se muuttui myös hieman hitaammaksi ja flashin kanssa (yllätys) alkoi esiintymään ongelmia. Joten päätin vaihtaa kokonaan selainta.

Nyt kaikki ongelmat on korjattu viimeisimmän päivityksen myötä, joka tapahtui toissapäivänä. Selain on jälleen nopea ja toimiva, enkä vielä päivän testauksen jälkeen ole havainnut minkäänlaisia ongelmia. Tällä hetkellä Google Chrome on jälleen ehdottomasti lempiselaimeni, kun välilehtien kiinnityskin on taas otettu käyttöön.

Chrome käyttää tilaa hyvin hyödykseen, sillä mitään turhaa ei ole näkyvissä. Toisaalta tilankäytön fiksuus taas ei näy lisäosien asentamisessa, sillä oikea laita on täynnä nappuloita jos niitä innostuu asentamaan urakalla. Joissakin lisäosissa nappulan saa piilotettua, joissakin ei. Itselläni on usein vain 3-5 lisäosaa (ehdottomia ovat Adblock/adthwart, AutoPatchwork (Firefoxissa AutoPager), Smooth Gestures (hiirioikotiet Operan tapaan) ja Stylish). Parasta lisäreissä on kuitenkin se että ne eivät hidasta selainta kuten esimerkiksi Firefoxissa.

Itsehän käytän selaamisessa pääosin näppäin- ja hiirioikoteitä, joten en tarvitse työkalupalkilla killuvia nappuloita. Chromessa ei pysty muokkaamaan mitenkään työkalupalkkia jossa osoiterivi on, mutta ainakin kotisivu-nappulan saa asetuksista piilottua. Toisaalta töykalupalkki on ihan hyvä sellaisenaan.

Teemoja ja lisäosia on helppo asentaa Chromen omilta sivuilta, vaikka niitä ei vieläkään ole kovin paljon. Itse käytän koko järjestelmän Ubuntu Dust -teemaa (jota olen hieman itse muokannut). Googlen laajennuksista löytyi Ubuntu Dust -teema, mutta se ei oikein mennyt yksiin metacity-Dustin kanssa, joten tein siitä korjatun version. Nyt selaimen ulkoasukin miellyttää silmää. Aiemmin käytin hieman Dustia vastaavaa Googlen omaa Earthy-teemaa. XP:n NOOTO-teeman kanssa sopii parhaiten Googlen oma Greyscale-teema.

Chromessa on valtavasti loistavia ominaisuuksia. Pidän valtavasti siitä että tekstialueita voi suurentaa kulmasta mielensä mukaan, jos se tuntuu liian ahtaalta. Chrome osaa myös renderöidä kaikki sivut puutteettomasti ja tukee CSS3- ja webkit-kikkailuja.

Chrome on myös helppokäyttöinen ja käyttäjäystävällinen ja siksi suosittelen sitä niillekin kenelle Internet on uusi asia. Esimerkiksi eräälle iältään senioriasiakkaalleni olen alusta asti opettanut Chromen käyttöä, koska sen käyttö on selaimista helpoin omaksua. Google-palvelujen käyttäjänä pidän myös siitä miten hyvin Google on integroitu selaimeen, mm. osoitepalkin google-haku ja hakuvihjeet ovat fiksusti toteutettu.

Pidän myös siitä että Chromeen on rakennettu oma tehtävänhallinta, jollaista ei ole muissa selaimissa. Välilehtiä ja lisäosia pystyy tappamaan aivan kuin Windowsin tehtävänhallinnassa (taskmgr) ja jos jostain syystä jonkun www-sivun scripti bugittaa tai websivu kaatuu, koko selain ei kaadu vaan ainoastaan kyseinen välilehti. Jos laajennos on buginen tai vuotaa muistia, sen pystyy helposti tappamaan kaatamatta koko selainprosessia.

Kaikenkaikkiaan Chrome on loistava selain, kunhan vain osaisivat olla kusematta päivityksiä. So far so good. Kerrataanpa vielä mitä hyvää ja huonoa selaimessa on:

+ Nopeus
+ Keveys
+ Ulkoasu
+ Helpot kirjanmerkit
+ Tunnusten ja salasanojen itsetäyttöominaisuus
+ Muokattavuus
+ Fiksu tilankäyttö
+ Uuden välilehden käytetyimmät sivustot
+ Laajennukset
+ Tukee standardeja ja tulkitsee vähän enemmänkin
+ Kattava ja toimiva paketti jo valmiiksi
+ Käyttäjäystävällinen ja helppokäyttöinen
+ Jatkuva kehitys
+ Tuki Linuxille, Windowsille ja Macille
Työkalupalkkeja ei voi muokata
Keskeneräisyys
Teemojen ja laajennuksien vähyys ja puutteellisuus

Kuva Opera -selaimesta

Opera – siinäpä vasta nopea selain. Opera päihittää sivujen latauksessa kaikki muut selaimet. Olen käyttänyt Operaa siitä lähtien kun se oli vielä lapsen kengissään, jolloin se sisälsi mainoksia ja halutessaan kehitystä sai tukea maksamalla pienen summan lisenssistä jolloin samalla pääsi myös eroon mainoksista. Isänihän osti lisenssin, jolloin käytimme selainta kaikilla kotikoneilla samalla lisenssillä.

Pidän Operassa monestakin asiasta, kuten sisäänrakennetuista ällistyttävän nopeista hiirieleistä, keveydestä, nopeudesta ja asetusvaihtoehdoista. Ennen pidin myös siitä että Operaan ei ole lisäosia, eikä tule olemaan – ”se on jo valmiiksi hyvä”. Mielestäni Opera on kuitenkin muokattavuudeltaan kamalan rajoittunut. Valikoita ja työkalupalkkeja voi kyllä muokata mielensä mukaan, mutta jos Operaan ei ole sisäänrakennettu jotain ominaisuutta, sitä on melko vaikea siihen saada.

Ennen ongelmana oli myös adblock, mutta nykyään Operaan on onneksi kehitetty sekin integroitu oletuksena. Linuxin uusin versio on 10.10, eikä osoiteriviltä hakeminen toimi, vaan esimerkiksi kirjoitettaessa ”asd” selain menee sivulle www.asd.fi. Erillisistä hakupalkeista en ole koskaan tykännyt, sillä ne vievät turhaa tilaa. ”? asd” kyllä hakee googlesta, mutta en pidä siitä että varsinaisen hakusanan eteen pitää vielä kirjoittaa jotakin.

Saatan olla nipottaja, mutta Operan perusulkoasukin on ruma. Kunnollista Ubuntun Dust-teemaa ei Operalle löydy, sillä Dust Standard on ruman operamainen (ne Opera-välilehdet…) (en pidä alkuunkaan Operan oletusulkoasun tapaisista ulkoasuista, jollaisia on suurin osa teemagallerian teemoista) ja Dusty Chromen välilehdet säröilevät muiden pikku estetiikkavirheiden lisäksi. Ulkoasuja on älyttömästi, mutta mikään ei pysty kadottamaan sitä operamaisuutta rumuutta mistä en pidä. Minulle yksityiskohdat merkitsevät yllättävän paljon.

Valikon saa onneksi kuitenkin Chromen tapaan nappulaksi menupalkin sijaan ja tilarivin saa piilotettua. En kuitenkaan löytänyt Operalle keinoa saada linkin urli näkymään kursorin viedessä sen päälle, joten olen joutunut Operaa käyttäessäni ”sokkona” surffailemaan. Tilarivin käyttöön en alennu.

Myös latauspalkki on ruma, eikä sitä saa Safari/Firefoxin Fission lisärin tapaan osoiterivin taustalle. Latauspalkkia voi muokata, mutta esimerkiksi edistymispalkkia ei ole mahdollista muokata mitenkään. Työkalupalkkeja ja valikoita on Operassa oletuksena aivan liikaa, enkä ymmärrä mitä järkeä sivupalkeissakin on. Tilankäyttö on Operassa ihan kaistapäistä. Jotta Operasta saisi siedettävän, sitä täytyy rukata tuntitolkulla.

Opera myöskin näyttää jotkut sivut oudosti ja fonttikirjasto on myös jotenkin hassu. Opera tukee hyvin standardeja, mutta ei osaa tulkita websivuja joita ei ole niin hyvin koodattu. Operalla ne sivut bugaavat mitkä toimivat hyvin muilla selaimilla.

Muissa käyttämissäni selaimissa on reaaliaikainen haku (ctrl+F), mutta Opera-selaimessa se pomppaa erilliseen ikkunaan, mistä en pidä alkuunkaan. Hakeimen Operassa on muutenkin vähän tönkköä ja vaivalloista verrattuna muihin selaimiin.

Uuden välilehden pikavalinnat (”speed dial”) ovat turhia, sillä sivuja ei koskaan jaksa lisäillä. Pidän Chromessa ja Firefoxin about:tab-lisärissä juuri siitä että uudella välilehdellä näkyvät vain hiljattain suljetut ja käytetyimmät sivustot. Sivustojen kuvankaappauksia ei tarvitse näkyä. Operassa ei käsittääkseni saa mitenkään tämänkaltaista järjestelyä, vaikka speed dialin voikin poistaa.

Opera kännykässä on kuitenkin ehdoton, varsinkin niille ketkä eivät omista datapakettia. Selain on kevyt ja lataa sivut nopeasti ja säästää kaistaa mm. lataamalla kuvat heikkolaatuisempana, jotta käyttäjällä ei mene koko puhelinlasku yhden www-sivun tarkastelemiseen.

+ Nopeus!
+ Tuki Linuxille, Windowsille ja Macille
+ Toimii puhelimessa
+ Vakaa
+ Peruskäytössä oivallinen, ellei paras selain
Ulkoasu
Muokattavuus
Hakeminen
Www-sivujen renderöinti
Tilankäyttö
Taikasauva, ei oletuksena autofilliä

Muita satunnaisesti (lähinnä testikäytössä) käyttämiäni selaimia ovat mm. Safari, Arora, Epiphany ja Midori. Safarista minulla on yhä melkolailla sama mielipide kuin viime puinnissa. Arora, Epiphany ja Midori ovat äärimmäisen keveitä ja nopeita selaimia, mutta muokattavuudeltaan liian puutteellisia. Epiphany esimerkiksi olisi oletusselaimeni jos linkit saisi pakotettua aukeamaan uuteen välilehteen uuden ikkunan sijasta. Midori ja Epiphany ovat melko samankaltaisia, joskin Midori hieman rumempi selain.

Tiivistän tämän merkinnän siihen että Chrome on ehdottomasti paras ja käyttäjäystävällisin selain. Opera on ollut elossa kymmenen vuotta ja saanut vain osakseen keskinkertaista suosiota, kun taas Chrome on vielä vauva ja ohittaa tilastoissa jopa Firefoxia – eikä mikään yllätyskään. Suosittelen lämpimästi Googlen Chromea niille ketkä etsiskelevät hyvää selainpakettia. Toivon että tämä artikkeli auttaa selainvalinnassasi. Happy surfin’ !

Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!

Kuva Roni Laukkarisesta

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 35-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Mastodon ja leffat lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää

Reaktiot

Vaadittu kenttä

 

1 kommentti

  1. Mika Latvala

    Minä itse käytän järjestelmän oletusselaimena ja muutenkin internetin selaamiseen Firefoxia, jonka olen todennut käytännöllisimmäksi ja entien laajennettavaksi. Toisena selaimena löytyy Googlen Chrome-selain, joka minusta tarjoaa netin selausta tyylikkäässä ja selkeässä muodossa. Käytän Chromea lähinnä Google Mapsin käyttöön, sillä Chrome tarjoaa sen osalta parempaa nopeutta. Operaan en muista koskeneeni pitkällä tikullakaan.