Arkistomatskua
Otathan huomioon, että tämä on yli 11 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 22-vuotias.
Vientiä on riittänyt melkein joka päivälle. Kyläilyä, menoa, tekemistä riittää, mikä on erittäin mukavaa. Lauantaina lähdimme aamupäivällä ensisijaisesti Lutakkon Tanssisaliin Rock-kirppikselle. Saimme kuitenkin pettyä kun tarjolla olikin enimmäkseen vain hippiretkuja, ja joitakin turhia levyjä ja muuta sälää. Tein kuitenkin sentään yhden löydön. Löysin nimittäin Sotajumalan t-paidan viidellä eurolla:
Sunnuntaina olisi ollut Sotajumalan konsertti Lutakossa, mutta en jaksanut mennä. Lauantainen Machinae Supremacyn setti riitti vallan hyvin. Olenhan Sotajumalan nähnytkin jo useaan otteeseen.
Tarjonta oli kirppiksellä liian suppea, tosin voihan olla että parhaat oli jo viety päältä. Lähdimme kuitenkin pois, ja kävellessämme Paviljonkia kohti päätimme mennä vierailemaan Joulumessuille. Ulkona joku ulkomaalaistaustainen myi taljoja ja töppösiä ylihintaan… kovasti oli antamassa kaupan päälle vaikka minkälaista tavaraa jos olisimme ostaneet taljan viidellä kympillä. Kympillä olisin voinut taljan ostaa.
Joulumessut olivat täynnä jouluostoksille saapuneita ihmisiä. Jokainen messusali oli täynnä erilaisia pisteitä ja kojuja, joissa myytiin erilaista enemmän tai vähemmän jouluun liittyvää tavaraa. Joululahjavinkkejä löytyi paljon. Erityisesti tykkäsin kojusta, jossa kaikki lelut maksoivat 5 euroa. Lelut olivat uusia ja paketeissa, ja toimivuus kuulemma testattu. Tykkäsin kävelevästä ja laulavasta kanasta, mutta meillä noita äänileluja on jo ihan tarpeeksi. Ostettiin Lotalle sitten tällainen pehmeä hauveli:
Löysimme myös hauskan löllön ötökkämadon, mikä tuo nyt onkaan. Lotta tykästyi myös siihen välittömästi.
Emme jaksaneet kiertää puoliakaan. Väkeä ja tavaraa oli niin paljon. Lähtiessä mukaan tarttui vielä kuulemma palkintojakin voittanutta Wanhan ajan mehutiivistettä, ja karkkitukusta perinteistä kermatoffeeta ja metrilakua. Toffee osoittautui pettymykseksi, sillä se oli niin imelää että en pystynyt syömään pientä palaa enempää kun tuli jo paha olo. Maistuikin jotenkin omituiselta, liian kermaiselta – ei sellaiselta hyvältä ja makealta johon olin tottunut.
Ulkona oli aitauksessa söpöjä alpakoita, joita menimme ihastelemaan. Etenkin Lotta tykkäsi. Alpakat vain möllöttivät ja hymyilivät meille. Ihmettelivät paikalle saapunutta koiraa, ja hauskasti hypähtivät taaksepäin säikähtäessä räksytystä. Esittely oli vesankalaisen Incredible Alpacasin järjestämä, ja heidän sivuiltaan löytyy lisää tietoa noista ihanista elukoista.
Mukava päivä oli kaiken kaikkiaan. Rahaakaan ei palanut mitenkään merkittävästi.
