Briiffi

Kohtalaiset unet. Aamulla sataa vettä niin paljon, että en pääse kuivin jaloin toimistolle. Vapaudenkatu lähes tulvii. Palaveri sujuu hyvin.

Iltapäivään ei tarvitse edes pikakelata, sillä aika vain katoaa jonnekin. Ilmeisesti jonkinlainen luova flow aiheuttaa tämän mustan aukon. Onnistuneen työpäivän päälle lähden lenkille ja juoksen ennätysajan kymmenen kilometrin lenkillä.

Loistava päivä. Nyt lepoa.

PS. Asensin Bearablen uudelleen. Olen ilmeisesti ehdollistunut sen täyttelyyn illalla, sillä tuntuu tyhjältä kun appia ei ole. Well…

Parempi tiistai

Saan nukuttua kahdeksan tuntia. Silti väsyttää, kumma homma. En anna sen kuitenkaan lannistaa, vaan suuntaan lenkille. Juokseminen on takkuista nyt, kumma homma.

Työpäivä sujuu onneksi kuin tanssi. Fiilis on hyvä ja toimiston tunnelma toimii. Palaveri sujuu hienosti. Sen jälkeen ehdin jopa koodatakin pari tuntia.

Kotiuduttuani alamme katsomaan vaimon kanssa elokuvaa, jota varten Veera laittaa sisäkorvaistutteet päälle. Leffa osoittautuu mestariteokseksi.

Huomenna elokuun viimeinen palaveri. Niitä on ollut nyt ihan liikaa. Onneksi pian rauhoittuu. Odotan innolla mitä syksy tuo tullessaan. Syksyn lapsena olen odottanut viileneviä kelejä ja syksyn väriloistoa kuin kuuta nousevaa. Lempivuodenaikani. Sateella saan parhaat yöuneet.

Umpisurkea maanantai

Nukun aivan liian vähän. Viisi tuntia pyöriskellen. Tätä pelkäsinkin. Väsymyskierre on valmis heti maanantaina, eikä mikään tunnu lähtevän. Missaan aamulenkinkin, koska tökkään herätyksen kiinni refleksinomaisesti ja jatkan unia. Toisaalta, sataa vettä aika kovaa, joten ei olisi pystynyt muutenkaan. Herään juuri ajoissa, jotta ehdin syödä aamupalan, mutta siinäpä se.

Sataa kaatamalla. Otan mukaan sateenvarjon. Kastun silti.

Toimistolla pistän vastamelukuulokkeet päähän. Tänään ei oikein lähde ihmiskontaktit. Ärsyynnyn itseenikin. Oispa etäpäivä.

Palavereja tiistaina ja keskiviikkona.

Illalla koodailua. En lähde lenkille, vaikka keli on mitä mainioin. Meinaan nukahtaa pystyyn, joten jatkan koodailua Coca Colan voimalla.

Kello on 22:23. Taidan painua pehkuihin.

PS. Parantelin lokikirjan ominaisuuksia, nyt kun Bearable ei ole enää käytössä. Tulevaisuudessa koodaan ehkä jotain viikkostatsejakin. Suapi nähhä.

Kotona

Herään kuuden jälkeen. Aamukävely. Päätän mennä asuntoautoon jatkamaan unia. Seuraavan kerran avaan silmäni puoli kymmenen aikaan. Menen laniluolaan, josta suurin osa koneista on jo siivottu pois. Ei siis aamupelejä. Alan purkamaan omaakin pöytäkonetta IKEA-kassiin.

Aamupalaksi lihapiirakkaa, makkaraa ja sen sellaista. Melko tuhti setti, mutta nyt jaksaa istua autossa. Kavereiden hyvästelyt ja sitten pirssiin kohti kotia. Kotona odottaa vaimon ja lasten iloinen jälleennäkeminen. On mukavaa tulla kotiin, se on paras paikka maan päällä. Vaikka olin vain kaksi päivää poissa, se tuntuu ikuisuudelta.

Päätän lähteä suoraan pitkälle lenkille. Olen juossut tällä viikolla tavallista vähemmän, joten kiskaisen 15 kilometrin lenkin. Juoksu tuntuu takkuiselta, mutta siitäkin huolimatta ihan hyvältä. Saan kuin saankin kolmenkymmenen kilometrin viikkotavoitteen täyteen, vaikka alunperin kuvittelin, että se ei tällä viikolla täyttyisi.

Lenkin jälkeen suoraan saunaan. Koska olen juuri hikoillut, ei huvita hikoilla enempää. Pojan kanssa saunotaan kaksi kertaa, se piisaa. Leffa, lasten iltasatu ja sitten konetta säätämään takaisin paikoilleen. Välissä tarkistan kasvit.

Väsyttää. Aamulla kahdeksaan töihin. Arki saa tulla, vaikka enemmänkin lepoa olisin mielelläni ottanut. Levätään sitten haudassa… ei kun siis, myöhemmin. Ehtiihän tuota.

PS. Lopetin Bearablen ja Sweepyn käytön. Kyllästyin merkkaamaan päivittäin tekemisiäni, eikä rutiinien vahvistuttua appeista ole enää ollut juurikaan hyötyä. Jatkossa käytän Akiflowta kaikkeen.

Lanipäivä 2

Herään seitsemän aikoihin. Aamu on jo valjennut. On tullut pelattua ja saunottua aamuneljään, joten väsymys hieman painaa. Lähden aamukävelylle ja tiellä viereen tepastaa vanha mies. Vanhus on juttutuulella, kertoo legendaa ympäröivistä tiluksista. Esittäydyn olevani naapurin seurueesta. Lähellä on talo, joka paloi 50-luvulla. Mukana paloi kuulemma nuori lapsi. Surullisia kohtaloita.

Käännyn takaisin. Muut eivät ole heränneet. Jotenkin maaginen loppukesän aamu.

Lauantai menee pelaillessa ja muiden sekoiluja katsellessa. Saamme aikaan yli kolmen tunnin Red Alert 2 4v4-session. Aika huikea juttu.

Taidanpa pian kömpiä unille. Alan kaivata jo hiljaisuutta. Korvissa soi.

1 116 117 118 119 120 178