Joulupukki ja yliopiston isot kihot

Kirjoittanut . Liittyy aiheisiin , , , , , , .

Arkistomatskua

Otathan huomioon, että tämä on yli 13 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 20-vuotias.

Perus-maanantaivitutus/-masennus. Kumma kyllä heräsin aamulla keskinkertaisen väsyneenä/pirteänä (lasi puoliksi täynnä vai tyhjä?) jo kahdeksalta. Soitin Veeran puolesta Keskustan Terveysasemalle ja kysyin äkäiseen sävyyn syytä sille miksi lääkäri ei soittanut perjantaina viideltä kuten oli sovittu. Kuulemma soitti apteekkiin ja selitti että puhelinresepti toimii sillä tavalla. Minä kun en noista puhelinresepteistä tiedä mitään. Silti, joka tapauksessa lääkärin olisi pitänyt hoitajan mukaan soittaa minulle. Ensimmäisen puhelun jälkeen soitin itselleni ajan masennushoitajalle. Olen lykännyt sitä liian pitkään. Niin moni ystävä tai tuttu vinkannut sinne suuntaan. Ei tämä taida olla mistään kotoisin.

Sunnuntaina – eli eilen – oli minun ja Veeran puolivuotispäivä. Päivä ei mennyt ihan niin kuin piti, mutta se oli silti hyvin tärkeä päivä meille molemmille. Mokasin pari kertaa mielialani takia ja tuntui pahalta, mutta en voinut tietää enkä nähdä asioiden taakse. Lopulta kuitenkin saimme toisemme piristymään, vaikka mieliala ailahtelikin jatkuvasti iltaa kohden. Vastoinkäymiset vahvistavat joskus. On hyvä olo kun saa narumytyn selvitettyä suoraksi langaksi. Kaikki tällainen vie aikaa, mikään ei tapahdu taikaiskusta.

Tänään pomoni teki minulle selväksi että hoidan yksin koko C-blokin muuton. Hallinnon kokouksessa olivat kuulemma päättäneet että käytetään sivari hyödyksi huhtikuun ajan, sillä touko-heinäkuut on ”pelkkää lomaa”. Tottahan tuo, mutta minusta hieman kohtuutonta laittaa koko muutto yhden sivarin harteille. Toisaalta ehkä vähän liiottelen, sillä suurin osa muuttaa (tai ainakin pitäisi) omin neuvoin. Mutta 90% todennäköisyydellä isommat kihot laittavat minulle kaikki roudaushommat. Niinhän se menee että mitä parempi arvo tai mitä paremmilla palkkalistoilla niin sitä vähemmän joutuu tekemään (fyysistä) työtä. No, eipähän ole paineita.

Lävistykseen sattuu jostain syystä. Se repesi vähän tuossa kolmisen viikkoa sitten kun kolahti käsivarteen. Tämän jälkeen kolahti pari kertaa myöhemminkin sen verran että rupesi valumaan verta. Olen pessyt haavaa joka päivä, mutta silti tuntuu vielä kipristelevän. Ja alahuuli on kuivempi kuin koskaan. Olen unohtanut hampaidenpesun osittain kokonaan, vaikka ostin sähköhammasharjan. Oksettava jätkä. Johtunee siitä että elin puolitoista vuotta ilman omaa vessaa ja rutiinit meni sen sileän tien. Se siitä hygieniasta. Muuten olen kyllä oikein hygieninen, älä saa taas vääristynyttä kuvaa tästä peikosta.

Olen tauolla mikroluokassa, sillä täällä minua ei kukaan häiritse. Vieressäni istuu joulupukin näköinen pitkäpartainen ja -tukkainen pyöreä mieshenkilö, joka kirjoittaa kahdella etusormella. Taukoni loppuu pian.

Juuri kun kuvittelin kevään tulleen niin töihin lähtiessä aamupöpperössä tajuan että pyörästäni kasvaa isoja muhkeita karvaisia jääpuikkoja ja taivaasta sataa kusta. Ei toivoa, ei elämää.

Kuva Roni Laukkarisesta

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 32-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Twitter, leffat ja erikoisoluet lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää

Reaktiot

Vaadittu kenttä

 

11 kommenttia

  1. Yksi Jätkä

    Puolitoista vuotta ilman omaa vessaa? Miten tämä on mahdollista???

  2. rolle

    Ajattelinkin että joku kysyisi, mutta en laittanut bloggaukseen viittausta. Asuin alivuokralla kotona puolisentoista vuotta erillisessä alakerran asunnossa, mutta vessa ei koskaan valmistunut eikä sen tekemisestä tullut lopulta mitään. Ramppasin yläkerrassa aina kun jaksoin… Lue lisää avainsanasta ”asunto”.

  3. MiikaK

    Löytyhän tämä vihdoin. :)

  4. tarjuska

    Huoh. Ihan niinkuin lääkärin homma on soitella teille ja kuittailla asioita? Sinun, ystäväni, sinun hommasi on soittaa/käydä apteekissa. Vai ruokkako sen lääkärin pitäisi alkaa vielä kotiovelle roudaamaan?

  5. rolle

    Huoh. Tarjuskalta ei ole tullut vielä yhtään positiivista kommenttia. Lähinnä tässä tarkoitin sitä että minulle kerrottiin että lääkäri soittaa viideltä, eli annettiin väärää tietoa jolloin turhaan odotin lääkärin soittoa. Ja btw, en todellakaan ole ystäväsi.

  6. Miikka

    Minä olen värikäs ihminen. Kun suomalainen vain, tavaksi ottanut?

  7. Miikka

    Minun elämä on suurta juurta.

  8. rolle

    Haha, Miikka! Nähdään irkissä :)

  9. nannu

    hihi vai että lääkäri soittaa:)

  10. Emmi

    Taisi lääkäri sanoa sulle ajan monelta soittaa apteekkiin ja tekee reseptin. Sen jälkeen voi mennä sitten apteekkiin itte. Itekkään en noista tiedä, mutta veikkaan että se toimii noin.

  11. rolle

    Oli miten oli, pitääkö siihen nyt takertua? Hoitaja se oli kuka minulle soitti.