Arkistomatskua
Otathan huomioon, että tämä on yli 12 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 21-vuotias.
Nukuinpa sitten päiväunet, nokoset, vai pitäisikö sanoa iltaunet. Kuudesta eteenpäin tuli nukuttua ja kello näyttää olevan jo yli kymmenen. Vieläkin vähän tokkurainen olo ja niska oikuttelee. Vauva nukahti – ehkä viideksi minuutiksi. Rupesi protestoimaan heti kun huomasi jääneensä ilman seuraa. Nyt se sitten chillaa kanssani koneella ja sinnittelee kovasti. Aika jännä miten vauvatkin osaa ovelasti venyttää tuota nukkumaanmenemistä. Tuossa se hymäilee ja katselee. On se vaan niin ihana.
Niska on jotenkin jumissa. Nukuin varmaan huonossa asennossa. Kokaiinikolaa ja suklaakeksejä menee. Kohta tulee varmaan se kuuluisa Rollen yönälkä, joka johtaa yöpalaan. Huomenna ei ole mitään (kerrankin!). Loppuviikosta onkin sitten taas vaikka mitä. Tuntuu että koko ajan on jotain menoa, mutta kivaa vaihteluahan tämä on. Vissiinkin.
