Muutoksien mies

Kirjoittanut . Liittyy aiheisiin , , , , , , , .

Arkistomatskua

Otathan huomioon, että tämä on yli 11 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 20-vuotias.

Monet ihmiset ovat sanoneet minulle että olen muuttunut viimeisen vuoden tai kahden vuoden aikana. Jotkut sanoo että hyvään suuntaan, osa huonompaan suuntaan.

Miten olen muuttunut? Ulkonäöllisesti paljonkin. Kun pääsin pois kotoa sain vapauden toteuttaa itseäni. Olen kuunnellut metallia kymmenvuotiaasta saakka ja olin aina halunnut pitkät hiukset ja uusia vaatteita. Jotenkin en vain uskaltanut muuttaa tyyliäni kotona, vaikka halusin. Isä ajoi hiukseni aina säännöllisesti kun kasvoivat ”liian pitkäksi”. Sitten vain eräänä päivänä päätin että enpä leikkaakaan enää. Moni kysyy että no miksi pitää pukeutua tummaan tai ketjuihin ja kasvattaa pitkiä hiuksia jos kuuntelee metallia? En minä vaan tiedä, minusta pidempi letti näyttää jotenkin kivemmalta kuin lyhyt. Itselleni keskilyhyt ei ole koskaan sopinut kunnolla (monen muunkaan mielestä), eikä kyllä sänkikään. Ja ne vaatteet; jotkut vaan tykkää pahismaisemmasta pukeutumisesta. Ehkä sillä halutaan vähän erottua. En tiedä.

”Ennen”-kuva

Päätin ottaa lävistyksen huuleen, koska minua on aina vähän kiehtonut sen eräänlainen rujous. Ja kun kerran metallia kuuntelen niin pitäähän sitä metallia näkyäkin, hehe. Ulkonäöllisesti olen siis muuttunut ihan eri näköiseksi vuodesta 2006, mutta luonteeltani en ole mielestäni paljoa muuttunut. Tai ehkä ihan pikkuisen. Mutta miten niin huonompaan suuntaan? Eikä tule kyllä mieleen missä tietyissä asioissa olen muuttunut. Lähdenpä erittelemään joitakin mitä tässä kirjoittaessa tulee mieleen: Olen sama laiska paska edelleenkin. Ja kuuntelen edelleen samaa musiikkia muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Istun tietokoneella yhtä paljon, ellen enemmän. Syön yhtä huonosti, tai ehkä vähän paremmin. Puhun hieman selkeämmin nykyään. Näen vähemmän kavereita luonnollisesta syystä. Mutta mitkä näistä ovat huonoja asioita?

”Jälkeen”-kuva

Suurin osa kavereistani ja tutuistani tykkää pitkistä hiuksistani. Vain muutaman mielestä lyhyemmät olisivat olleet paremmat. Myös lävistyksestäni tykätään, vaikka alussa osa vähän taisi järkyttyäkin.

Jatkan hiuksien kasvattamista vielä pidemmäksi. Vielä muutama vuosi niin hiukset ulottuu kivasti takapuolen kohdalle. En ajattele lyhentämistä tahi leikkausta. Mitä pidemmät, sen parempi. Vaatteita ostan jos on rahaa. Seuraavana vuorossa ketju-/maastohousut. Saa nähdä.

Jos tunnet minut vuosien takaa mitenkään, kerro olenko mielestäsi muuttunut ja miten?

Kuva Roni Laukkarisesta

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 30-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä itse perustamassaan digitoimistossa ja SaaS-palvelua kehittävässä startupissa, verkkosivujen tekijä, sosiaalisen median asiantuntija ja koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Suurin osa päivästä kuluu hevimusiikin ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Twitter, leffat ja erikoisoluet lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää

Reaktiot

Vaadittu kenttä

 

7 kommenttia

  1. Simo

    En tunne vuosien takaa, mutta mikäpäs siinä jos on pitkät hiukset ja mustat kuteet..kunhan itse tykkää. Sitten kannattaa pitää mielessä tuo massasta erottuminen ettei lähde ihan käsistä kuten joskus näkee esim. jonkun ottaneen naamaan täyteen rautaa, joka ei oo enää kaunista katsottavaa.

  2. Petri

    Pitkä letti voi aiheuttaa ongelmia etenkin jos pyörit teiniretardien tai vanhemman polven keskellä. Teinit haukkuvat homoksi ja vanhemmat neidiksi. Lol. No joo. Työelämässä voi tulla ongelmia pitkien hiusten takia, koska esim. hygienia-alan hommat vaativat huolellisuutta ja siistiä hiuskuontaloa. Nettialan hommissa sillä ei kai ole niin merkitystä miten pitkät hiukset ovat, mutta esim. työhaastattelussa ei välttämättä kannata kuitenkaan pitää pitkiä hiuksia auki.

    Olen pitänyt pitkiä hiuksia jostain 16- tai 17-vuotiaasta asti. Leikkaan kaljuksi siinä vaiheessa kun alkaa hiusraja vetäytymään tai hiukset harvenemaan. :-]

  3. Tanskis

    Mä vieroksun lävistyksiä, mutta ainakin tuossa kuvassa omasi näyttää sopivan sulle.

  4. K

    Mjaa, subjektiivinen naisihmisen mielipide: ulkonäkö ainakin parantunut, luonteesta nyt paha sanoa kun ensimmäisen kerran edes tähän blogisysteemiisi eksyin :p ja mitä sitä hiuksia kaljuuntuessaankaan leikkaamaan – mallia Devinistä vaan! (http://metalinjection.net/blog/photos/D_061231141323.jpg)

  5. tarjuska

    a) tummiin ja ketjuihin pukeutuminen ei ole pahismaista. Päinvastoin. rasittavaa enimmäkseen.
    b) lävistyksiä on myös 12 vuotiailla pinkkiä käyttävillä neitosilla, eikä se tee niistä yhtään rujomman näköisiä. Päin vastoin.
    c) parisuhde ei ole luonnollinen syy jättää kaverit toissijalle. jossain vaiheessakun eroatte, ymmärrät miten paljon niistä olisi hyötyä sen jälkeen.

    d) harva erittelemistäsi asioista koski luonnettasi vaikka niiden piti koskea.

  6. Anonyymi Jänis

    Tarjuska on asian ytimessä . Ennen kaikkea kohdissa c ja d.

  7. rolle

    Hoh, kylläpäs on negatiivisen sävytteistä kritisointia ilmaantunut tänne.

    Tarjuska: a) En väittänytkään että tummiin pukeutuminen olisi pahismaista, itse en edes pukeudu tummiin tai ketjuihin, jos lukisit tarkemmin niin tajuaisit että tarkoitin yleisellä tasolla. b) Lävistyksiä on myös nuoremmilla, mutta en myöskään väittänyt että se näyttäisi rujommalta, c) Tiedän, yksi suurista virheistä, mutta en ole jättänyt kavereita toissijalle. Lisäksi en pidä tavasta että sanot ”kun eroatte”; emme eroa. d) Pitikö? Ei pitänyt, itse asiassa taisin mainita että en juurikaan tiedä asioita jotka luonteessani olisivat muuttuneet.

    Niin ja tätä tekstiä ei ollut tarkoitettu ihan sanasta sanaan kritoistavaksi, check the tags (”ajatuksen virtaa…”)