Siviilipalvelusmiehetkin ovat ihmisiä

Siitä on aikaa kun viimeksi kirjotin mielipiteitäni siviilipalveluksesta ja/tai armeijaista. Vaikka aihe on ikuisuustyyppinen, kuten uskontokysymykset, päätin kirjoittaa muutamia kannanottoja. Sami herätteli aihetta pintaan pastemalla linkin (Iltalehti.fi-keskustelu aiheesta ”Uskotko siviilipalveluksen suorittajista olevan hyötyä sodan aikana?”) irc-kanavalle ja jutuista sain kipinän tämän kannanoton kirjoittamiseen.

Minulla ei mene kalloon miksi suurin osa suomalaisista miehistä ajattelevat putkiaivoisesti että miehuutta pitää todistaa joillakin ihme asioilla tai teoilla. Monelle tyypilliselle suomalaiselle miesjuntille sivarin käynyt on automaattisesti joko munaton mies, räkänokka, luuseri, nössö paska, paskahousu, laiskuri, pelkuri, neiti, tai mies ollenkaan. Minulle on jo yllättävää, että joku edes osaa epäillä kyseisen foorumin ketjussa miksi sivareita syrjitään niin paljon… näin yleisesti ottaen yleensä armeijan käyneiltä ja armeijakantaa puolustaneilta ei heru kovin paljon myötätuntoa sivareille Suomessa. Ja Suomi muka suvaitsevainen maa…

Toinen asia; Miksi suomalaisten pitää olla niin pessimististä ja kateellista kansaa? Aivan kuin jatkuvasti odotettaisiin sodan syttymistä. Ikään kuin sitä jopa toivottaisiin, pääsisi näyttämään miehuuttaan rintamalle ja lahtaamaan ihan laillisesti ihmisiä pinoon. Ensimmäinen vastaus foorumin aiheeseen kuului näin:

No jos tästä maailman nykyisestä asevarustelusta voi jotain päätellä niin sen että kohta on taas iso sota jonka tuhot tulevat olemaan mahdottoman suuret […]

Haluaisin ottaa suoraviivaista kantaa muutamiin ketjun vastauksiin.

Anonyymi: Erinomaisesti suomalainen nainen hoitikin hommat! Heitä ei edes päästetty rintamalle, vaikka olisi halunneet. Nykyään naiset haluaa armejaan ja osa niin kutsutuista miehistä haluaa pois. Miksi nämä nuoret pojat/miehen alut, eivät tajua. Että maailma ei pyöri hippiajatuksilla?

En tiedä mistä lähtien armeijan käynyt on mies ja sivarin käynyt ”niin sanottu mies”, tuliko kellekään mieleen että sukupuolen määrittää se löytyykö haarojen välistä kalu vai pimppa? Maailma pyörisi vallan hyvin ”hippi”ajatuksilla, kunpa vain kaikki ajattelisivatkin mieluummin rauhaa ja sen mukaisia ratkaisuja, kuin sotavarustelua ja armeijaa. Jos kaikki olisivat pasifisteja, armeijaa ei tarvittaisi.

Anonyymi: sivarit tuskin tekis paljoa mitään tosi tilanteessa,eihän heitä kiinnosta itsenäisyys ja yhteen hiileen puhaltaminen,suurin osa sivareista ovat vain keksineet kutsuntoihin mennessä kaikenlaisia verukkeita ettei joutuisi metsään rämpimään,ja olisi mukava olla kotona wowittamassa ja jne,Kivaa kun toiset munat turpeessa ja nakit jäässä tetsaa metsässä,kun toiset turvallisesti pelailee Texas holdemia ja pleikkaria ns ”tuvassa”.Sitten kehtaa lähetellä teksitiviestejä kun sivari on suoritettu että ”ohi on”

Tästäkin mielipiteestä paistaa kateus. Kuulemani mukaan 90% kavereistani tai kavereiden kavereistani ei olisi mennyt armeijaan ”ellei olisi ollut pakko”. Väitetään että tuskin kukaan sinne menisi ellei pakko olisi, mutta itse uskon että moni suomalainen menisi silti armeijaan, jos kysyttäisiin, isänmaan ja kunnian puolesta. Mutta ne ketkä eivät haluaisi, silti on vaan pakko mennä. Vai onko? Eipäs olekaan, meille on annettu vaihtoehtoja. Tosin jokainen kulkee oman ajatusmaailmansa mukaan.

Mielipiteet erottavat ihmisiä, se on täysin luonnollista. Mielipiteiden absoluuttisuus näkyy tässä jakaumassa. Suurin osa sivareista ei joko koe armeijaa hyödylliseksi itselleen ja/tai yhteiskunnalle ja kokee sivarin hyödyllisemmäksi, tai vastustaa aseita ja tappamisen harjoittelua (taustalla pasifistisuus), ym. Ja osaa ei vaan yksinkertaisesti kiinnostaa viettää vuosi jossain perseessä erossa naisestaan ja läheisistään.

pannukuumana: Tietääkö sivari ton? Tietääkö sivari morsetuksen? Mä en ole edes radisti ja kiitos armejan, mä osaan morsen. Myös monta muuta hyödyllistä asiaa armeja opetti. Elvytystaidon, tätä en ole unohtanut. Tulipalon sammutus taidon ahtaissa tiloissa. (laivalla) Sekä monta muuta taitoa. Mitä sivarit oppi ?

Anonyymi: Mitäs meille siellä koulutuskeskuksessa opetettiin..
Ensiapu (Elvytykset ja muut), Palon sammutus, Öljyn torjunta nyt noista tärkeimmistä asioista.. Palveluksessa opin sitten Kouluavustajan hommia, Kiinteistövastaavan töitä, Ravintola ja Suurkeittiö työtä ja siivoojan työt. Ainiin sainpahan käytyä myös järjestyksenvalvoja kurssin työpaikan takia. Hygienia passinkin olisin pystynyt käymään mutta omistin sen jo.

Olin siis Ammattikoululla palveluksessa muutama vuosi sitten. Taitaapi olla pikkasen enempi hyötyä noista rauhan ja sodan aikana kuin sinun morsettamisestasi.

Armeijan käyneet eivät tietenkään tiedä mitä sivarit oppi. Sivarissa opeteltiin suvaitsevaisuutta, pasifismia, ensiapua, miten toimitaan kriisitilanteessa, ihmisen kunnioittamista, sodan ennaltaehkäisyä, sovittelua rauhan keinoin, ym. En todennäköisesti tule koskaan tarvitsemaan taitoja joita armeijassa opetellaan. Enkä edes halua opetella. Koen sodan ja siihen (myös varautumiseen) liittyvät aseelliset harjoittelut, auktoriteetit, periaatteet ja ratkaisut vastenmieliseksi.

Jos Suomi joskus joutuisi vieraan armeijan miehittämäksi, ei sivareiden kohtalo olisi kadehdittava. Heitä pidettäisiin, jonkinlaisina ”neiteinä”, kun taas aseeellisesti vastustanut vihollinen tulee kunnioittavasti kohdelluksi. Tämän takia sivareiden kannattaisi taistella viimeiseen asti.

Tällaiset mielipiteet käsitän ylimielisinä. Ylpeys ja ylimielisyys tunkee läpi juuri sivaria syrjivistä kommenteista. Tietenkin joku voi ymmärtää sivaritkin ylimielisinä, mutta sivarit ovat vähemmistö, mikä luo merkityseron.

Ei sivareille: Suomella ei ole varaa elättää näitä paskahousuja sodan aikana koska meidän asevoimat on maksimissaankin pienet. Armeija opettaa paljon muutakin kuin tappamista.

Sodassa mies vailla minkäänlaista sotilaskoulutusta on hyödytön koska sivarit ovat yleensä niin laiskoja ja uusavuttomia normaalissa elämässäki että eivät saa edes kuljetettua ruokatarvike-pakettia oikeaan osoitteeseen. Fyysisesti terveen joskin avuttoman miehen laittaminen evakkoon on Suomelle häpeä. Pelkuria vihataan sodanaikana ja sodan jälkeen.
Kyllä minun mielestä paskahousut joutaa vaikka teloitusryhmän eteen ammuttavaksi hyödyttöminä rasitteina.

Tämä on yksi esimerkki mielipiteestä, jonka valitettavan moni suomalainen (toistan vielä:) putkiaivoinen mies omaa. Sodassa sitä, sodassa tätä, aina ajatellaan mitä sodassa tulee olemaan. Väite sivareiden uusavuttomuudesta normaalissa elämässä perustuu harhaluuloon ja on kaikella tavalla absurdia, syrjivää ja loukkaavaa kaikkia sivareita kohtaan. Samoin väitteet että sivari on pelkuri. Olen melko varma että jokainen mies pelkää sodassa ainakin jossain vaiheessa. Sotilaita ei vain sanota pelkureiksi, koska he sotivat – koska on pakko, koska he ovat sen valinnan tehneet. Mutta yhtä lailla olemme kaikki samanlaisia pelkureita kun saamme luotisadetta niskaan.

Omat mielipiteet, sivarin käyminen, joukosta erottuminen ei tee miehestä hyödytöntä paskahousua. Niin ajatteleminen on junttimaista ja rasistista. Onneksi edellinen quote sai pari hyvää vastausta:

Anonyymi: Ahaa tämän takia nämä sivarit siis menevät palvelukseen joka kestää puolet pidempään kuin teidän tosimiesten palvelus? Koska ovat laiskoja siksi he haluavat tehdä mielummin oikeata työtä kuin leikkiä sotaa metsässä? Kyllä minä perhettäni puollustan. Sinunlaistesi takia en mene kuitenkaan taistelemaan.

Anonyymi: Tiedoksesi vain että suuri osa mies lääkäreistä ja kirurgeista on sivareita. Kuka hoitaa sun tautisi ja sota tilanteessa parsii sinut kasaan.SIVARI!
Että älä mussuta kun et mistään mitään tiedä.

Mielipide, johon suurinpiirtein voin sanoa yhtyväni:

Sami Keinänen: Olen tässä pari kuukautta lueskellut iltalehden foorumeita ja hakannut päätä pöytään. En ymmärrä onko suomalaiset ihmiset näin typeriä vai kasaantuuko tänne vain se tyhmin jengi. Noh kuitenkin, kaikki threadit joissa edes sivutaan siviilipalvelusta, armeijaa, huumausaineita tai sotaa, täyttyvät typeristä, perustelemattomista mielipiteistä jotka kirjoittajien itsensä mielestä pitäisi olla jokaisella. Noh teille apinoille uutisena, näin ei ole.

Sivutakseni asiaa, itse olen siviilipalvelusmies ja ylpeä siitä koska vaan. En välitä vaikka arvoisa rouva presidentti nuolisi perseeni puhtaaksi joka ilta, en koskaan taistelisi tämän maan puolesta. Te tietämättömät voitte sanoa sitä laiskuudeksi, mutta olen mieluummin laiska kun kuollut. Tiedättekö, kuolleena sitä ei paljoa juhlisteta voittoa. Itse aion olla jossain etelässä päin jos suomeen nyt sattuman kaupalla sattuu joskus sota syttymään. Ja teille jotka itkevät, että ”mistä sitä tietää millon se syttyy?”, niin sodan merkit ovat kyllä aistittavissa kauan ennen ensimmäistäkään yhteenottoa.

Ironisinta on että muutama tuttu on ollut juuri radikaalilla armeijakannalla, haukkunut paskahousuksi ja jättänyt intin kesken ja vaihtanut sivariin. Mihin katosi ylpeys ja kunnia? Mistä moinen mielenmuutos? Eikös kyseinen ole vielä nolompaa…

Tähän onkin hyvä lopettaa jauhanta.

Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 35-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Mastodon ja leffat lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää