Mansikka maistuu makealta…

Kirjoittanut . Liittyy aiheisiin , , , , , , , , , , , , , , .

Arkistomatskua

Otathan huomioon, että tämä on yli 12 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 18-vuotias.

Olin 9.-16. heinäkuuta 2006 veljeni kanssa poimimassa mansikoita Suonenjoella Petron Marjatilalla. Tarkoituksena oli tienata kunnon kesärahat kunnon työllä. Kun saavuimme Suonenjoen rautatieasemalle, joka paikassa pyöri venäläisiä, virolaisia ja suomalaisia. Kaikki olivat tulleet poimimaan mansikoita Suomen mansikkakaupunkiin. Odottelimme muutaman minuutin, kunnes marjatilamme isäntä otti meidät kyytiin. Jouduimme pienen punaisen pakettiauton takatilaan viiden muun poimijan kanssa. Asemalta oli matkaa marjatilalle noin 25 kilometriä. Matka kesti jotain 30-40 minuuttia ja pakettiautossa oli pölyiset ja kuumat oltavat. Kun oltiin perillä, vastassa oli pari kaveria, Samppa ja Joel. He näyttivät meille aitan, jossa tulisimme nukkumaan. Aitta oli todella vanha ja huonossa kunnossa. Siniset lahot seinät olivat täynnä kirjoituksia (ilmeisesti kahdenkymmenen vuoden takaa) ja sisältä mökkerö näytti aivan huumekämpältä. Tuli heti sellainen ahdistava olo, ”haluun pois täältä nyt heti!”.

Maanantaina heräsin aamu-uinnille viideltä. Järvi oli kilometrin päässä ja vesi oli jäätävän kylmää. Meille sanottiin että ei ole muuta paikkaa peseytyä ja olin tottunut joka-aamuiseen suihkuun. Pulahdin ja pesin itseni ja lähdin vetisenä kävelemään takaisin rupuseen mökkiimme. Kuudelta menin aamupalalle, jota ei voinut aamupalaksi kutsua. Tarjolla oli kahvia ja vitivalkoista massatuotannolla tehtyä maalaisleipää. Leipä ei maistunut juuri miltään, sillä isäntäväki oli ilmeisesti ajatellut että mitä enemmän leipää, sitä parempi, maulla ei väliä. Söin ”aamupalan” ja lähdin poimimaan mansikoita muiden mukana. Aika kului todella hitaasti mansikoita poimiessa, mutta silti nopeammin kuin muilla, minulla kun oli iPod täynnä hyvää musiikkia. Ensimmäisenä päivänä sain poimittua vaivaiset 7 koria, vaikka luulin että sain pysyvän selkävaurion. Palkka oli älyttömän surkea. 2.3 euroa korilta. Ajattele kuinka paljon marjatila saa voittoa!

Työaika loppui joka päivä neljältä ja välissä oli kaksi tunnin taukoa. Iltapäivällä ei ollutkaan sitten mitään tekemistä. Puoli viideltä punaisen pakun takalavalle ahdettiin 40 poimijaa ja lähdettiin kauppareissulle. Parin kilometrin päässä oleva Rieponlahden Kyläkauppa taisi tienata mansikkakautena ihan kiitettävästi, sillä joka päivä kauppa ostettiin tyhjäksi elintarvikkeista. Pakussa oli kuumat oltavat. Vartin aikana lämpötila nousi todella nopeasti korkeisiin lukemiin ja hiekkatie pöllytti sisälle pölyä ja pää kumarassa seisominen vieri vieren oli todella nihkeää ja väänsi niskan jumiin. Nukuin huonosti öisin, sillä aittojen vieressä oli ampiaisviljelmiä. Ampiaiset surisivat koko yön ja parina yönä lahon seinän läpi pääsi niitä sisään ja makuupussini sisään meni ampiasia ja yksi ehti pistääkin. Ja joka ilta kun menin nukkumaan katosta oli varissut päivän aikana muruja ja paskaa sängylleni!

Keräsin koko viikolla yhteensä 43 korillista. Perjantaina lintsattiin pari tuntia hommista. Meni hermot kun piti kyykkiä niin pieniä mansikoita niin pienellä palkalla. Lähdettiin suoraan tauolta soutelemaan ja uimaan veneestä. Lähtö piti ilmoittaa kolmea päivää aikaisemmin. Olin ilmoittanut että lähdetään lauantaina. Kysyin saako marjatilalta kyydin asemalle. Kysyivät ensin ivallisesti ”ovatko vanhempanne niin kiireisiä etteivät voi hakea?”. Lopulta sanoivat kyydin järjestyvän, mutta aikaa ei ilmoitettu. Kun heräsin lauantaina kello kahdeksan, satokausi olikin jo loppunut. Kun lähdön aika tuli, palkka laskettiin. Sain 98,9 euroa. Oletin että kyyti lähtee hyvissä ajoin ennen junaa. Junan oli tarkoitus lähteä 14:43 Jyväskylään. Tapettiin aikaa kahteen asti ja rupesin miettimään että milloinkohan sen kyydin oli tarkoitus lähteä. Suurinosa poimijoista oli jo lähtenyt ja marjatila näytti enää tavalliselta maatilalta. Menin päätalon keittiöön, jossa isäntäväki oli juomassa kahvia. Kysyin kohteliaasti ”anteeksi, milloinkohan sen kyydin oli tarkoitus lähteä?”. Sain tylyn vastauksen takaisin ”me ei voida kyyditä enää. Kyydit lähti aamulla klo 6-8, siitä oli lappu aamiaispöydässä”. Järkytyin ja vastasin kysymykselä ”milläs keinolla me sitten päästään pois täältä?”. Vastattiin: ”keksikää omat keinonne”. Vastaan ei auttanut väittää kun paikalla oli vanhempia ihmisiä.

Suutuin sen verran että lähdin veljeni ja kamojeni kanssa kävelemään poispäin marjatilalta pitkää hiekkatietä pitkin. Meiltä molemmilta oli akku lopussa. Soitin viimeisellä kännykän pykälällä 02 02 02 -numeropalveluun ja tilasin taksin. Juteltiin taksikuljettajan kanssa asioista, joka oli samaa mieltä että marjatilalaiset yleensä kusettaa palkoissa ja varsinkin jos on urakkapalkka. Yhteen koriin mahtuu 3-4 kiloa mansikoita ja isäntäväki osaa olla niin röyhkeä, että pitää palkan korilta samana vaikka sato huononisi, suurin osa mansikoista on jo kerätty, mansikat pienenisivät ja harventuisivat.

Taksiin meni 30e ja junaan olisi mennyt toiset 30e tavalliselta matkustajalta, mutta saatiin alennusta, koska iskä ajaa veturia ja meillä on sellaiset henkilöstöpassit. Ja ruokaan meni sitten loput. Eli ”kesätyöstä” jäi käteen muutama euro. En suosittele kenellekään. Boikotoin marjatiloja koko ikäni. Maalaiset voivat ehkä ilkkua tyyliin ”haha, kaupunkilaispojalla ei kestä selkä!”, mutta ei ollut pelkästään poiminnasta kyse. Oli vain yksinkertaisesti niin huonot olot. Kyllä ne niitä kerääjiä saa laittamalla propagandaa lehtiin: ”Mansikkamaalta saat kavereita, rusketuksen ja roimasti kesärahaa!”. Minulla paloi käsivarret, niska ja korvanlehdet kolme kertaa viikossa. Ja erikokoiset ja lajiset paarmat ahdistelivat joka päivä. Yhdyn erääseen aitan seinällä olevaan mielipiteeseen: ”Mansikat on ihania – poiminta kusee!”.

Kuva Roni Laukkarisesta

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 29-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä itse perustamassaan digitoimistossa ja SaaS-palvelua kehittävässä startupissa, verkkosivujen tekijä, sosiaalisen median asiantuntija ja koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Suurin osa päivästä kuluu hevimusiikin ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Twitter, leffat ja erikoisoluet lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää

Reaktiot

Vaadittu kenttä

 

24 kommenttia

  1. Veke

    Hyvinhän sieltä tienaa kun jaksaa poimia… esim Samppa poimi viikossa 214e.

  2. rolle

    Samppa oli siellä aikaisemmalla viikolla, jolloin oli vielä mansikoita.

  3. Alex

    Oho, olipa todella röyhkeää… En voi muuta sanoa!

  4. Vinski

    Moi!
    Kiitoksia mainiosta merkinnästä, jaksoin kerrankin lukea sen kokonaan loppuun saakka.

    Aika paska meininki tuolla ollut, toivotaan että saat hommattua paremman duunin ensi kesäksi jos aiot hommata.

  5. Vilho

    Ilman vahingonilon tai ivan hippustakaan sanon: kiitos voi KIITOS Petronin marjatilan väki siitä, että ette minua hommiinne hyväksyneet. Pääset siitä yli Rollehyvä.

  6. Miika

    Mansikanpoiminta ei ole kivaa, sen tiedän. Tosin tuo Suonenjoki kuulostaa ihan äärimmäisen hirveältä paikalta. Työn mukavuus riippuu lähes kokonaan isäntäväestä ja mansikoiden määrästä. Itse olen poiminut kahdella tilalla ja toisella niistä on ollut ihan kohtalaisen mukavaa.

    Mutta musiikkia siellä pellolla täytyy tosiaan olla mukana, ihan jo siksi ettei kuule paarmojen pörinää.

  7. Mervi

    Suomalaisten nuorten tyytymättömyyden takia onkin monilla marjatiloilla siirrytty venäläiseen työvoimaan. Ja niinhän se tulee käymään kaikilla huonopalkkaisilla aloilla. Eihän siellä sinulta vaadittu kovaa koulutusta tai muuta työkokemustakaan. Aamupala tai miksi sitä sanotaankin oli ilmainen eikä pakollinen, samoin asunto jota ei ollut pakko käyttää. Nehän vain olivat etuisuuksia mitä ei ollut pakko otta vastaan. Ja ei se varmaan sulle niin kauhea paikka ollut, kun olet vaivautunut näkemään noin paljon työtä sivuillasi. Todella hienoja kuvia. Ehkäpä ensi kesänä saat töitä kuvausalalta. Onnea ensi kesälle!!!!

  8. Jorma

    Amatöörit!

    12 päivää
    990e
    Rieponlahden kyläkauppa on kallis paikka, mielummmin käy vaikka itse skootterilla (kyllä, halpa kyyti myös poimimaan, vaikka kauempaakin) 20km päässä Suonenjoen keskustassa

  9. rolle

    Jorma: Oli miten oli mutta mokomaan paikkaan en enää mene :) olisi se ehkä saattanut olla kannattavampaa kesäkuussa ensimmäisenä keruuaikana kun oli vielä isoja mansikoita. On niitä parempipalkkaisiakin kesätöitä olemassa.

  10. Dunkkis

    Siis joku niin kauhea paikka ettei ikinä uudestaan. Meinasin tulla jo 5 päivässä hulluksi siellä. EN SUOSITTELE!!!!!!!!

  11. Mansikka

    ”Minulla paloi käsivarret, niska ja korvanlehdet kolme kertaa viikossa. Ja erikokoiset ja lajiset paarmat ahdistelivat joka päivä.”

    ”Ja joka ilta kun menin nukkumaan katosta oli varissut päivän aikana muruja ja paskaa sängylleni!”

    Mä en kestä… Päivän pelastus! Voi saanko kuolla nauruun! Mahtava selviytymistarina!

  12. alis

    Törmäsin valitusvirteesi sattumalta, vahongossa. En voi olla kommentoimatta, sillä olen seurannut kyseisiä asioita hyvin läheltä. Ihan tyypillistä marinaa; miksiköhän marjatilat vättävät suomalaisten nuorten palkkaamista? Olen toiminut pitkään esimiestehtävissä isolla eteläsuomalaisella marjatilalla. Suomalaiset nuoret poimijat erotti pellolla siitä, että he laahautuivat musiikkeineen istuallaan rivien välissä. Päivän työsaldo oli maksimissaan viidesosa ”oikean” poimijan saldosta. Palkka olisi ilmeisesti pitänyt maksaa työpaikalle saapumisesta. Ammattimaisesti marjanviljelyä harjoittavat noudattavat palkkauksessa Marjanviljelijäliiton suosittelemaa hinnoitteleua.
    Tänä vuonna oikeiden poimijoiden päiväpalkka on ollut sadan euron molemmin puolin.

  13. rolle

    Alis: Kiitos kommentistasi. Tämä ei ollut valitusvirsi, vaan marjatilan epäkohtien ja puutteiden esille tuominen ja koko jopin kritisointi.

    Tietenkin se on esimiehen kannalta parasta jos on työntekijöitä, jotka eivät valita millään tavalla – vaikka olisikin syytä marista. Tässä tapauksessa oli paljonkin syitä. Keräsin kyllä mielestäni ihan ripeästi, mutta kuten tekstistäkin tuli ilmi; satokausi oli päättymässä ennenaikaisesti, ja saimme silti samaa palkkaa mitä he jotka olivat poimimassa silloin kun mansikoita oli runsaimmin.

    Minusta kannattaakin palkata ulkomaisia työntekijöitä, he kun eivät valita, koska saavat hirveän suurta palkkaa verrattuna kotimaassaan, jossa on todennäköisesti olotkin huonommat. Kannattaa myös hankkia ruoska, jolla välillä piiskata poimijoita, myös suomalaisia, niin johan alkaa mansikkakorit täyttyä ripeämmin.

    Olen niin tyytyväinen, että mansikoita on myymässä sitten ihan eri ihmiset, jotka ovat paljon ystävällisempiä kuin marjatilan voittoa tavoitteleva henkilökunta, joka ei välitä pätkääkään muusta kuin että marjat tulevat poimituiksi.

  14. Joonas

    Monesti nämä ulkomaalaiset poimijat ovat Suomessa asuvia ulkomaalaistaustaisia ihmisiä, joille kyllä pätee ihan sama hintataso kun meille muillekin.

    Valittamisen kulttuuri on aika syvälle juurtunut täällä ja siksi kannattaa joissain asioissa suosia ulkomaalaista työvoimaa; niillä on tuo työmoraalikin vähän paremmalla mallilla. En malta millään olla kirjoittamatta, että jokunen afrikkalaislapsi pitäisi itseään suorastaan siunattuna, jos pääsisi tuollaisiin oloihin vaikkei mitään palkkaa saisikaan. Paarmatkin tuntuvat varmaan mukavilta kavereilta tauteja kantavien ötököiden jälkeen. Suhteellista kaikki.

  15. Toisenlainen kokemus

    Itse tulin juuri 22. päivä kyseiseltä tilalta poimimasta mansikoita. Palkka oli 2.70€ samanlaiselta kopalta kuin rollellakin. Marjoja oli nihkeästi ja palkkaa tuli vähän, mutta ei se paljoa surettanut. Poimiessa traktorista huudatettiin radio Novaa. Vitutuksen iskiessä heiteltiin toisiamme mädillä mansikoilla. Nukuttiin uudemmissa aitoissa ja rantaan oli 400 metriä. Rannassa oli rantasauna, jossa peseydyttiin. Rieponlahden kyläkauppa oli edelleen käytössä ja joka päivä sielä odotti se kärttyinen mummo, joka ei pitänyt minusta. Siellä myytiin mm. vuonna 2006 vanhaksi menneitä kastikeaineksia. Kallistakin oli asiaan kuuluen. Paarmoista ja hyttysistä pääsi myrkyllä. Isäntäväki oli mukavaa ja mummo tiskasi iloisesti puolesta. Leipä oli ilmeisesti samanlaista kuin rollellakin ja pullat kuivia, mutta eipä niitä ollut pakko syödä. Porukka oli mukava ja säät sallivat, olisin ollut pidempäänkin, kuin 1½ viikkoa, mutta muut työt tulivat päälle.

  16. Näppäilysi tallentuu historiaan | Rollemaa.org

    […] suonenjoki mansikka – Tällä hakusanalla päädytään mitä todennäköisimmin Rollemaan toiseksi kommentoidumpaan merkintään Suonenjoen marjatilasta. […]

  17. po

    No voihan vee, sinne kaatu mun haaveet poimijaksi lähtemisestä :/ Eipä tuo hyvältä vaikuta, ja pistipä silmään toi peseytymisjuttukin, järvi! voi hyvänen aika :E

  18. rolle

    Vieläkö ne ottaa suomalaisia poimijoita? Luulin että tätä hommaa ei enää ”pääse” tekemään nykyään. Tietty on niitä muitakin marjatiloja, mutta Petron marjatilaa en osaa suositella, kuten tekstistä käy ilmi.

  19. Krista

    Haha! Ihan pakko oli nyt kommentoida, kun tekstistäsi tuli niiiin vahvasti muistot mieleen.

    Itsekin olin 2006 samaisessa paikassa! Ja juuri satokauden lopussa, eli ollaan siis todennäköisesti oltu samoihin aikoihin tuolla :D

    Mä niin muistan sen ”keittiön” missä sai itse sapuskaa itselleen laitella, hygieniasäädöksistä ei tosiaan tietoakaan (olikohan niitä ”keittiöitä jopa kaksi, toinen taisi olla siellä navetassa?)! Itku melkein pääsi kun näki sen läävän missä oli tarkoitus pari viikkoa viettää! Lahoja mökkejä (ja ne rapisseet jutut sängyllä: me ratkastiin mysteeri! Siellä oli sellasia toukkia niissä sängyn pohjissa, huomattiin kun kuulu ihme rapinaa aina yöllä niistä!), jäätävä järvi ja v-mäinen isäntäväki! Me asuttiin siinä kaksikerroksisessa ”ladossa”..

    Eipä me taidettu edes viikkoa siellä ehtiä olla kun meille sinä viimeisenä aamuna sanottiin että ”voitte lähteä, ei ole enää poimittavaa”. Oli hieno ylläri.

    Ne hienot kauppareissut oli kyllä niiiiin.. vihoviimesiä! Hiki valui kaikilla ja yrität pysyä takakontissa pystyssä parinkymmenen muun kanssa.. Kaupan hinnat olivat hirvittäviä, suoranaista kiskontaa! Ja muistaakseni se myyjä epäili meitä varastamisestakin.

    Marjat oli tosiaan lopussa, sain kerättyä muistaakseni n. satasen edestä viidessä päivässä. Mutta ei siinä silloin lusmuiltu sekuntiakaan..

    Ihmettelen, miksi monet täällä ovat sinua dissanneet.. Minusta on törkeää, että annetaan ymmärtää, että olot ovat hyvät, tänne vain! Ei siinä paljoa köyhä, kaukaa tullut opiskelija pysty muuta majoitusta enää hankkimaan. Missään ei kerrottu, miten korvessa ollaan. Sanottiin, että kauppaan pääsee, mutta ei mitään siitä, että kaikki tienaamasi rahat saat siihen läävään tuhlattua ihan hengissä pysyäksesi!

    Marjat piti tuolloin kerätä ilman kantoja, vieläköhän on sama homma. Voin sanoa, että se hidasti työtahtia aika hiton paljon..

    Pointti oli tosiaan se, että ”mainostus” oli tuolloin ainakin todella harhaan johtavaa! En tietenkään mitään luxusoloja odottanut, mutta kuvittelin tosiaan, että tuollaisiinkin pitäisi päteä jotkut säädökset. Ettei ilmaisessakaan yöpymispaikassa SUOMESSA tipu toukkia naamaan kesken unien! Ja etteivät jääkaapit, missä tosiaan oli tarkoitus kaikkien säilyttää eväitään, ole läpikotaisin homeessa. Joku siinä vedessäkin oli, ettei sitä pystynyt juomaan. Maistui muistaakseni lehmänpaskalta!

    Kiitos iltani pelastuksesta! Harmi kun en nyt muista enempää tuosta reissusta. Onneksi (valituksesta huolimatta) tunnelma poimijoiden kesken oli hyvä! Komppaan sua ihan täysin, oli kyllä paska reissu!:D

  20. Rolle

    Kiitos kommentistasi! En voi muuta kuin allekirjoittaa, koin asian ihan samalla tavalla!

  21. Linnanmäki – Unelmien kesätyöpaikka? | Rollemaa.org

    […] että Suomessa rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy. Homma toi nimittäin lisäksi mieleeni yli neljän vuoden takaisen kesätyöpaikkani Petron Marjatilalla, sillä siellä oltiin ihan samanlaisia voittokeskeisiä kuninkaita ja pidettiin työntekijöitä […]

  22. lämpölät

    Hei.
    Harmi tuo tilanteesi. Olemme itse marjayrittäjiä ja siksi loukkaa tuo yleistämiskommenttisi. Meillä ainakin vuodesta toiseen samat työntekijät haluavat tulla kesäksi ”kuin kotiinsa” ja meillä ainakin paikat lämpimät ja puhtaat. Saunat ja suihkut, hyvää ruokaa heillekin. Tilaamme leivät vihannekset, maitotuotteet jne. Palkka on hyvä ja hyvä poimija pääsee kyllä todella hyville ansioille. (tottakai, laiska ei tietenkään tienaa.) Tokaisevat vain että ” nyt tama henkilo rikas” ja pyytää uutta kutsua.
    Jonkin verran miinuksiin tulee, osaavat työntekijät olla todella röyhkeitäkin: Varastelut, myös että kaupoista ja liikkeistä varastavat, myös lähtiissään saattavat kun taksi yöaikaan heitä hakevat, matkalaukku täyttyä talon kamppeista, tyynyt, peitot, ns. autotallin varusteet kysyttyä tavaraa.
    Silloin kun varkaudesta jää kiinni ei ole takaisin tuloa.
    Röyhkeys esim. etuilu jonon ohitse kaupassa sellainen paheksuttaa paikallisia ihmisiä.
    Kyllä se vain on niin että kuitenkin ulkomaalainen henkilö tekee töitä ja suomalainen vain fiilistelee!

  23. lämpölät

    Maajussi saa tilauksia: Kannattomat, mehumarjat, extramarjat, ns. hillomarjat…maajussin ne tilaukset pitää täyttää, mutta tottakai palkka on silloin sen mukainen mitä tehdään.
    Ilman muuta majoitukset pitää olla perushyvät, Tiedättekö että esim. jossain Tanskassa saattaa olla telttamajoitus.
    Suomessa se menee niin että Konsulaattiin lähetetään kuvat tilasta, majoituksesta, kerrotaan poimijoille, säännöt, rahapalkan suuruus milloinkin, onko taimen istutus- vai poimintatyöhön. Kyllä poimijat tietävät ulkomailtakin tullessa mihin tulevat ja millaista työalueella on. Tässä nopeasti esimerkkejä. Todellakin eroja on, mutta silloin yksilöittää eikä yleistää.

  24. Rolle

    Kirjoituksesta on kohta 10 vuotta aikaa. Olin tuolloin teini-ikäinen ja hommasta tuohtunut, eikä tuossa edes ollut kuin pintaraapaisu asioista. Mielensä saa pahoittaa, mutta olin tosiaan nuori. En mielestäni yleistänyt, vaikka hieman kärkkäästi kirjoitinkin. Olen kuin isäni, äänestän jaloillani. Olin kuullut vastaavia tarinoita muiltakin tiloilta, vaikka teidän tila kuulostaa hyvältä, kunpa olisi sattunut sellainen silloin kohdalle.

    Kyllä se vain on niin että kuitenkin ulkomaalainen henkilö tekee töitä ja suomalainen vain fiilistelee!

    Puhut yleistämisestä, mutta itse yleistät vieläpä rankemmin. Näin 10 vuoden jälkeen tiedän kyllä mitä työnteko on, en ole juuri muuta tehnytkään. Terveisin pienyrittäjä.