Tuntuu, että koodaan ja säädän vaan non-stop. CSS, Git, Docker ja Ruby ovat olleet nyt isollaan. Päätä särkee taas. Docusaurus ja Outline testattu help.mementomori.social-wikiä varten, kumpikaan ei ollut hyvä. En millään jaksa viritellä lomalla mitään WordPressiä, joten taidan mennä vaan tutulla ja turvallisella GitBookilla.

Illasta on särkenyt taas päätä, mutta tiedän mistä se johtuu. Liikun paljon (tänään 10km juosten) ja syön liian vähän. Kun koodaa, ei tajua syödä.

Ilman ahdistusta ja päänsärkyä päiväni olisivat ihan mukavia. Tänään oli säätö- ja sadepäivä, ei tullut edes pelattua yhtään. Huomenna jotain muuta.

Päähän sattuu. Pitäisi vähentää ruudun tuijottamista migreenin yllättäessä. Täytyy sulkea pian silmät.

Torstai. Unirytmi edelleen 03-11, mutta tänään herään jo kymmeneltä. En pääse lenkille, koska olen unohtanut laittaa vaatteet kuivumaan. Päätän mennä juoksemaan iltapäivästä. Hyvä reilun viiden kilometrin lenkki.

Rutiinittomat päivät toistavat hieman itseään. Roikun sosiaalisessa mediassa pitkin päivää vähän liikaakin. Ahdistus on tasaisessa kasvussa. Lotta tekee illasta lettuja, mutta en jaksa enää syödä siipien päälle. Pitää tehdä joku toinen päivä lettuja vaikka porukalla. Saunakin voisi toimia.

Kello 22:20 saan lapset peiteltyä nukkumaan. Nyt laitan tietokoneen kiinni ja menen vaikka syömään suklaajäätelöä.

Taas hurahti päivä liian nopeasti. Koodia, peliä ja myöhästynyt lounas rouvan kanssa. Puolet päivästä ei ahdista ollenkaan. Olen kuitenkin liian pää pilvissä ja ajatus Internetin ihmemaassa. On hankalaa olla läsnä, kun koodi vilisee mielessä. Pitäisi oikeasti rauhoittua nyt.

Tilaan Popolo-pizzan, jossa on kanaa, kirsikkatomaattia, rucolaa ja mozzarellaa. Lisukkeeksi otan naga-majoneesia kippoon. Juomaksi karpalomehua. Vaimo tilaa Risoton, jossa on jättikatkarapuja. Chilimajoneesi on täydellistä. Kuulemma hotkin, vaimo on oikeassa. Syön lautasen tyhjäksi alta aikayksikön.

Kotona jatkuu koodaaminen. Ehdin onneksi pelaillakin välissä.

En ole päivään tyytyväinen, vaikka olen saanut aikaan hienoja asioita kuten tämän. Jotenkin onnistun silti ahdistumaan ja pilaamaan kaiken. Miksi en voisi kerrankin olla itseeni tyytyväinen? Nyt on loma.

Kello on 00:39. Tuntuu kuin se olisi 20:39. Missä välissä tuli yö ja kaikki menivät nukkumaan?

Huokaus.

Vähän sekava päivä. Koko päivän on satanut vettä. Tykkäisin, että sataa öisin, saan nukuttua silloin paremmin, mutta tietenkin nyt iltaa kohden sade lakkaa.

Niska on toista päivää oudosti jumissa ja kipeä. Kofeiinia on kertynyt elimistöön 502mg, aivan liikaa. Kasveja ei ole kasteltavana. Koodia on taas kirjoitettu. Parempi vähentää, ettei mene pakkomielteen ja ahdistuksen puolelle. Meinaa nimittäin mennä jo. Unohtelen syödä ja huudan lapsille. En tiedä miksi. Ahdistaa.

Lomalla ei tule jotenkin kiinnostuttua rutiineista silloin, kun ei ole lenkkipäivä. Vai onko? Tarkistanpa heti. Huh, huomenna vasta. Tiedossa on spurtteja.

Firman tulos tärähtää sähköpostiini. Olen enemmän kuin tyytyväinen.

Mukavaa elää näin, päivä kerrallaan. Laajemmat lomasuunnitelmat vasta ahdistaisikin. En halua miettiä mitään.

Huomenna pitää kuitenkin petrata tässä päivärytmissä. Jospa ainakin se juoksulenkki virkistäisi mieltä.