Pitkästä aikaa ahdistaa. Harmaa maanantai neljän tunnin unilla. On mielenkiintoista miten valtavan iso vaikutus yöunilla on mielialaan ja jaksamiseen.

Pakko luovuttaa tältä päivältä. Huomenna uusi yritys.

Sunnuntaipäivä menee koodatessa vapaa-ajan projekteja. Tekemistä on aika paljon, kun perkaa tehtävälistaa. Tästä minä nautin. Pääasiassa työkalut ovat itseäni varten, mutta aina niistä joku muukin hyötyy. On myös ihan OK, että tekee koodia itselleen. Niin se Linus Torvaldskin teki koodatessaan Linuxin ja Gitin.

On mukavaa, kun työkalut toimivat juuri kuten haluaa.

Päivän kofeiinimäärä 400mg vaikuttaa väistämättä yöuniin. Puoliltaöin olen vieläkin pirteä kuin peipponen. Pitää koittaa vähentää.

Ulos on vaikea lähteä vapaapäivänä, kun on pimeää, kylmää, märkää. Mutta heti lauantaiaamuun herättyäni päätän laittaa lenkkarit jalkaan. Lähteminen kannattaa, on mukavaa juosta puolisen tuntia pihalla, vaikka rannassa käy huju. Marras-joulu on aina hitainta aikaa. Sille ei oikein voi mitään.

Suomi täyttää tänään 108 vuotta. Olen iloinen, että saan asua verrattain turvallisessa ja hyvässä maassa, jota kehitetään ja jonka ongelmakohtiin puututaan. Haluan olla optimisti. Valitsen olla optimisti.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Päivä hurahtaa jotenkin nopeasti. Kuten koko viikko. Mihin se hävisi?

Tuntuu, että en ole saanut mitään aikaan. Vaikka tiedän, että olen. Aikaansaannoksistani en jaksa nyt vain enää huudella. Kuten en mistään muustakaan.

Itseään toistava kehä. On jälleen aika levätä hetki.

Unohdin mainita, että muutama päivä sitten tuli 1500 lokikirjan merkintää täyteen. Kaikki bloggaukset laskettuna se on yhteensä 3132 kirjoitusta. Sanojahan on jo 878 820, ei mene pitkään miljoonaan.

Kirjoittaminen on aina ollut lempipuuhaani. Opin kirjoittamaan ennen koulua ja kirjoitin tulevalle opettajalleni kirjan. Alakouluikäisenä kävin luovan kirjoittamisen kurssilla Kirjailijatalolla Jyväskylässä. Kirjoitin paljon runoja, tarinoita ja päiväkirjaa. Harkitsin myös toimittajan ja kirjailijan uraa myöhemmin, mutta en koskaan päässyt opiskelemaan journalistiikkaa. Ala oli suosittu, lukiomenestys ei riittänyt ja valintakoe vaikea.

Ei minua kuitenkaan oikeastaan harmita, ettei uravalinnaksi valikoitunut kirjallisuus tai teksti. Kirjan ehdin vielä kirjoittaa varmasti, jos elinvuosia sallitaan. Pystyn kirjoittamaan ihan mistä tahansa, ihan milloin tahansa – ja ihan itse, ilman mitään tekoälyjä. On suorastaan surullista, että tekoälyllä teetetään tekstejä, kun se tekstin tuottaminen ja ajattelu on kaikista hauskin osuus. Kyllä minäkin käytän AI:ta paljon kaikkeen, kuten tekniseen dokumentointiin, tiivistämiseen ja jäsentelyyn, mutta en koskaan anna tekoälyn kirjoittaa kokonaisia suomenkielisiä tekstejä puolestani.

No, menee taas jaaritteluksi. Työpäivä sujuu hyvin. Yhtiökumppanilleni sanon, että ”turnausväsymys iskee”. En pitänyt kesän jälkeen lomaa ollenkaan, joten ansaitsen pitkän joululoman. Kun malttaisi vielä odottaa sinne asti. Onneksi on tekemistä.