Havahdun hereille kun vaimo kysyy, että ”Halusitko, että herätän yhdeksältä vai halusitko nukkua yhdeksän tuntia?”. Mutisen vastaukseksi, että ”Mjötöhö… niin siis paljonko kello on?”, jotakin kymmenen hujakoillahan se. Olen toivonut viikonloppuisin herätyksen yhdeksäksi, koska pidempään nukkuminen laukaisee yleensä migreenikohtauksen. Tietenkin voisin laittaa herätyskellon myös viikonloppuisin herättämään, mutta se tuntuu jotenkin tyhmältä, kun ei ole mitään velvollisuuksia.
Muistan nukkumaanmennessäni olon olleen kuin kolmen promillen humalassa. Hampaita pestessäni puolenyön jälkeen silmäni eivät pysyneet auki, vaikka kuinka yritin. Yö vain katosi jonnekin. Kuormitus on ollut selvästi aika äärimmäistä. Ylikuormitustila saa tekemään vielä sen jälkeenkin, kun fyysinen väsymys alkaa tuntua turtumisena.
Päätin jo torstain juoksulenkin jälkeen, että nyt on pysähdyttävä, en aio juosta loppuviikon aikana enää ollenkaan. Ensi viikolla taas. Joskus on edes yritettävä kuunnella kehoa, vaikka ajatusten ja kehon yhteys ei ole toiminut kohdallani vuosiin.
Tällä kertaa muistan tehdä Breathwrk-harjoituksen. Aamutoimien jälkeen muistan myös syödä aamupalan. Parantelen jonkun tekemää habitica-trackeria, joka esittää iPhone-sovellukseen/selainsovellukseen syötettyjen pojojen tilanteen kuin perinteisissä tapaseurantasovelluksissa. Ehkä tämän vuosien kestäneen matkani Habitifysta Loopiin, Smarter Timeen ja takaisin päättyy toivottavasti vuonna 2013 perustettuun Habiticaan, jonka käytön aloitin taas vuosien jälkeen lokakuussa. Habiticassa parasta on, että se on avointa lähdekoodia ja siihen löytyy rajapinta. Rakastan rajapintoja, joita voin ottaa hyötykäyttöön arjessani.
Omien työkalujen koodaamisessa on vaan jotain hienoa. Perjantai-illan päätteeksi koodasin Duden hostingissa/ylläpidossa olevalle dashboard widgetille uuden version. Tämä luonnollisesti jalkautui myös tänne vapaa-ajan blogiini:
Omassa blogissani käytän muuten hallinnassa tekemääni Simple Dark Mode for WP Dashboard -lisäosaa, joka tosin on hieman kesken ajanpuutteen vuoksi. En minäkään kaikkea ehdi.
Tässä kirjoituksessa on 315 sanaa.
Päivän saavutukset kirjoittamishetkeen (14:17) mennessä
Vuosi sitten tänä päivänä
Lapsi mukaan töihin
Ohhoh, Twitterissä todella myrskyää. Hauska seurata, popkornit esiin: #RIPTwitter Twitterissä ja #RIPTwitter Mastodonissa. Jännät paikat.
Nukun tänäänkin liian myöhään. Yöunet jääneet vähiin. Olen silti keskivertoa hyväntuulisempi.
Tänään vietettiin Lapsi mukaan töihin -päivää. Yhdeksänvuotias Manu poikani pääsi tutustumaan Digitoimisto Duden arkeen. Manun mielestä parasta isän työpaikalla on pelaaminen pelikoneella, fasupalojen syöminen ja kivat työkaverit. Mukaan pojalle lähti laadukas Dude-huppari, jonka S-koko vielä hieman löysä, mutta pitää syödä paljon että istuu päälle paremmin.
LinkedIn-päivitykseni iltapäivällä
Ei viikonloppusuunnitelmia. Ja hyvä niin.
