Väsyttäisipä joskus vähemmän. Olen alkanut hyväksyä nuokkumisen osana päiväjärjestystä.

Puhujakeikkaan valmistauduttu niin hyvin kuin osaan. Koitan olla stressaamatta liikaa. En päästä Möykkyä ihon alle, enkä tule katumapäälle, vaikka toinen puoli minusta sadatteleekin, ”miksi aina pitää yrittää haastaa itseään? Olisit tältäkin säästynyt”. Joskus on mentävä pois mukavuusalueeltaan. Puhe 1/2, here I come.

Näiden kahden puheen jälkeen voinkin taputella vuoden 2026 kirjoihin ja kansiin henkilökohtaisten urotekojen osalta. Ennen seuraavia.