Shamaanilla käynti, osa kaksi. Tino saa rangan suoraksi. Sumuiset päivät jatkuvat, kirjaimellisesti ja kuvainnollisesti. Paljon on hyvääkin.

Keskusta on täynnä ihmisiä. Kauppakadun approt. Päätän, että en lähde iltalenkille alkoholinkatkuisen opiskelijalauman mukaan, vaikka Valon Kaupunki houkuttaisi. Muuten illat jo pimenevät, eikä pimeässä oikein houkuta juoksennella. Onneksi on oma matto, pääsee Makuri-saarelle juoksemaan virtuaalisesti.

Aamulenkkejä voisi kokeilla taas. Vaikka aamuja vihaankin, syysaamut usvineen ovat kauniita.