Sunnuntain loki meinaa unohtua. Siksi merkintä jää nyt lyhyeksi.
Päivän kohokohtina sunnuntaikahvit omassa keittiössä, koska Veera ei ole vielä tervehtynyt flunssastaan, leffailta ja Overwatch- ja Fortnite-pelit pojan kanssa. Internet pätkii, eli kytkin ei ole kunnossa. Huomenna kaupoille.
Iltaa kohden tyttärelle nousee kuume. Päivä ei ole monessakaan mielessä suunnitellun kaltainen, mutta odottamattomuus kuuluu elämään.
Lauantaipäivän onnistumiset:
Päivän harmistukset:
No, nyt chillisti ja huomenna uusiksi.
Tällä viikolla en ole juurikaan jaksanut valvoa puolen yön jälkeen. Se on kaltaiseni yökukkujan kohdalla erikoista. Ei vain pysy silmät auki.
Jotain tämä kertoo myös stressistä ja yleisestä jaksamisesta. Nukkuminen ei auta väsymykseen.
Odotan vieläkin parempia aikoja, toista vuotta putkeen. Jospa 2026 olisi muutoksen vuosi. Aina saa toivoa.
13554. elon päivä. Isälläni päiviä oli 23142. Se tarkoittaa, että mikäli eturauhaseni mätänee samaa tahtia, minulla on 9588 jäljellä. Jotenkin tykkään ajatella näin. Kaikki on rajallista, joten parempi pitää jotakin hypoteettista ylärajaa. Jos vaikka yllättyisi positiivisesti.
Jos taas isäni isän poislähtöä pidetään takarajana, saan noin 5000 päivää lisää, yhteensä arviolta 14393 päivää. Eli yli tuplat nykyisestä. Vähempikin on valtava määrä päiviä.
Näitä laskeskellessa on hyvä muistaa, että yhtäältä yhdessäkin päivässä saa paljon aikaan ja toisaalta jos ei, niin sillä ei ole suurta merkitystä, koska päiviä tulee vielä. Tai niin ainakin toivon.
Huomenna on perjantai. Uudet kuviot, uudet numerot.
Parempi päivä, vaikka unet eivät ole ihan täysin kohdillaan.
Tänään opin: Microsoft Docx on pakattua xml:ää ja superkompensaatio on tila fyysisestä rasituksesta palautumisen jälkeen, joka tekee kehosta entistä kestävämmän ja kohentaa kuntoa.
1 2 3 … 303 vanhempia →