Kesällä aika kuluu nopeammin

Kirjoittanut . Liittyy aiheisiin , , , .

Arkistomatskua

Otathan huomioon, että tämä on yli 19 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 17-vuotias.

Vähän aavistelinkin jotain tällaista jo kesäloman alkaessa. En edes huomannut että kuukausi oli vaihtunut kesäkuusta heinäkuuhun. Ja nyt on jo kolmas päivä. Viikon päästä Pieksämäelle, jossa menee viikko. Sitten onkin jo melkein heinäkuu ohitse. Ja vähän ennen elokuun puoliväliä alkaa opiskelu. Kamalaa. Miten aika voi kulua näin nopeasti. Kumma kyllä, talvi kestää niin pitkään. Johtuisikohan siitä että talvea on puoli vuotta ja kesää vain kolme kuukautta.

Tein aloitteen. Alan lisätä kuvia blogiviesteihini, jotta tulisi vähän väriä tekstin lukijoillekin. Myös toisestakin syystä. Otan nimittäin kuvia joka päivä, joten miksi niitä ei voisi lisätä blogiinikin? Eihän kävijät saa minkäänlaista kuvaa elämästäni pelkän tekstin avulla. Tai no… kuitenkin. Eihän siitä haittaakaan pitäsi olla. Uudistin myös hieman blogia, laittamalla soittolistalla soivan biisin näkyviin joka viestiin. Pitäsii vaan olla aina kuuntelemassa musiikkia kun kirjoitan blogiin. He he.

Eilinen päivä meni todella nopeasti. Nyt kun kerran sisäinen kelloni herättää minut aina kun olen nukkunut vähintään kaksitoista tuntia, heräsin eilenkin kahden aikoihin. Söin jotain, istuin tietokoneella ja sitten lähdettiin velipojan ja Jukan kanssa kaupunkiin katsomaan Maailmojen Sota. Käytiin ostamassa karkit ennen kuutta, koska lauantaina kaupat menee kuudelta kiinni. Otettiin skeitit mukaan ja skeitattiin odotellessa. Tuli nälkä ja syötiin mutupizzeriassa maukkaat pizzat. Yhdeksältä alkoi leffa, joka kesti kaksi tuntia. Ihan ok, mutta ei mikään kovin huikea ainakaan juoneltaan. Tosiaan, leffa-arvostelut ovat jääneet melko vähäisiksi viime aikoina, ehkä sen takia kun katson elokuvia niin usein. Eikä niitä jaksa arvostella jostain syystä enää niin paljon kuin ennen.

Tänään en tehnyt mitään. Nukuin, ajattelin ja istahdin koneelle vasta viiden aikoihin. Nyt kuuntelen musiikkia ja viimeistelen uusia otoksia. Äsken Juhani ja Okko valittivat tylsyyttä. Nyt se on iskenyt minuunkin. Taidan aloittaa andromedan katsomisen taas jossain välissä. On kuumakin. Ikkuna on selkosen selällään, mutta ei silti mitään helpotusta. On liian tyyntä! Ei tuule yhtään. Ja hiki virtaa. Kesiä kaikille lukijoille.

Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!

Kuva Roni Laukkarisesta

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 35-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Mastodon ja leffat lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää

Reaktiot

Vaadittu kenttä