Elämän väliaikatietoja

Kirjoittanut . Liittyy aiheisiin , , , , , , , , .

Arkistomatskua

Otathan huomioon, että tämä on yli 12 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 21-vuotias.

Huomaat varmaan itsekin Rollemaan hirmuisen mikrobloggausvyöryn. Itseänikin ärsyttää, kun pakotan itseni selittelemään tätä vääryyttä, miksi en ole taaskaan voinut bloggailla, vaikka haluaisin. Olen voinut viime päivinä hieman huonosti niin henkisesti kuin fyysisestikin. Lopetin lääkityksen tahallaan seinään, koska en jaksa enää popsia päivittäin jotain minkä en edes huomaa muuttaneen mitään. Eli vieroitusoireet kestävät sen muutaman päivän. Oireina ovat fyysisistä mm. väsymys, huimaus, pahoinvointi, huono yleinen vointi, henkisistä oireista mm. mielialan romahtaminen, itkuisuus.

Lisäksi terapeuttini katosi maan päältä kuin tuhka tuuleen. Ei enää oikein kiinnosta käydä kallonkutistajalla, kun tietää että ei niitä oikeasti kiinnosta. Mieluummin puhun vaimolle tai ystävälle joka tietää elämästäni vähän enemmän. Se siitä aiheesta.

Töissä on ollut erittäin kiireistä ja jopa rankkaa. Mutta positiivista on se, ettei ole ainakaan tylsää. Töiden jälkeen kotiin tultuani olen yleensä erittäin väsynyt, passiivinen, negatiivinen, tai jopa masentunut. Mutta se johtuu ihan vain silkasta puudutuksesta ja väsymyksestä. Tahdon lyödä itseäni naamaan, kun ei voimat tunnu riittävän. Harmittaa, kun ei jaksa työpäivän jälkeen aina edes omaa perhettään auttaa. Luojan kiitos että meillä on sentään tiskikone!

Lotta kasvaa nopiasti ja saa aina hymyn huulille vaikka välillä on rankkaa. Sain jouluviikon vapaaksi. Lähdemme silloin Kajaaniin Veeran mummin luokse viettämään joulua. Olen viimeiset 20 vuotta viettänyt joulua oman vanhempieni ja perheeni luona. Tänä vuonna, eikä jatkossakaan se ole enää mahdollista. Jään niitä aikoja kaipaamaan. Mainitsen tästä varmasti nyt ensimmäistä kertaa blogissani, mutta vanhempani erosivat pitkän yhteisen taipaleen jälkeen. Ellei se ole vielä virallista, niin kohta on. Mitäpä sitä enää salailemaan.

Kylmä on ollut. Eilen pakkasennätys Jyväskylässä taisi olla -26 astetta celsiusta. Eilen täällä oli kylmempi kuin Lapissa. Tavallaan pidän kylmästä, sillä lumet pysyy maassa ja ilma on raikasta. Tulee talvinen ja etenkin jouluinen tunnelma. Pimeys ja kylmyys ♥

Minulla olisi paljon kirjoitettavaa, muutakin kuin kuulumisia. Aika ei vain anna periksi. Töiden jälkeen pitää priorisoida ajankäyttö hyvin ja hyvin olenkin siinä onnistunut. Ensisijalla ovat olleet perhe ja elokuvat. Elokuvaharrastusta olen edelleen pitänyt hyvin yllä. Joulukuuta on kulunut nyt 16 päivää ja olen katsonut tässä kuussa jo 26 elokuvaa. Viime kuussa katsoin 43 elokuvaa. Laske siitä. Jos nyt jotenkin ehtisi pitää kirjoitusharrastustakin yllä…

Myymäläpäällikön paikkaa kohti en saanut mahdollisuutta edes kurottaa, sillä minua ei edes kutsuttu haastatteluun. Luonnollistahan tuo, eihän minulla ole minkäänlaista koulutusta, tai tutkintoa. Ylioppilastutkinto on yhtä tyhjän kanssa, päälle tarvitsee jotain lisää näyttöä taidoistaan. No, aion silti jatkaa täällä ”työharjoittelua” vaikka seuraavat 10 vuotta, ellei tule mitään muuta vastaan. Jos siinä välissä ehtisi opiskellakin, tai jos se vakituinen paikka jossain vaiheessa napsahtaisi. Tykkään tämänhetkisestä työpaikastani erittäin paljon. Nimenikin on näköjään jo henkilökunnan sivulla. Vaikka olen harjoittelijana, teen ihan kunnon työntekijän hommia. Autoa en tietenkään aja, mutta ei minulla ole ajokorttiakaan.

Mutta mitäs sitä muuta. Hyvää joulun odotusta.

Kuva Roni Laukkarisesta

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 32-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Twitter, leffat ja erikoisoluet lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää

Reaktiot

Vaadittu kenttä

 

1 kommentti

  1. tms_

    ”Nimenikin on näköjään jo henkilökunnan sivulla.”

    Vau, aika siistiä :)