Ei ihan tavallinen viikko

Kirjoittanut . Liittyy aiheisiin , , , , .

Arkistomatskua

Otathan huomioon, että tämä on yli 13 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 19-vuotias.

Syyslomaviikko on ollut täynnä hulinaa. Ja vähän outokin se on ollut. En muista mitä tein viime viikonloppuna, tai maanantaina. En muistaakseni mitään järkevää. Eikun joo, perjantaina olinkin vielä töissä ja lauantaina Roni oli täällä kyläilemässä. Sunnuntaikin taisi mennä kotona lorviessa. Maanantaina katsoin myös leffoja kotosalla. Tiistaina lähdin #keltaiset_jänöt-IRC-kanavan miittiin. Vilma haki minut Maken Fiiatilla. Autossa oli Joel, Vilma, Make ja neljännen nimi taisi olla Jussi. En muista nähneeni häntä aikaisemmin. Turmion Kätilöt soi ja Vilma kaahasi minkä ehti. Rentoa porukkaa. Jotenkin on semmoinen perustuntemus ihmisistä kun on irkannut paljon.

Haettiin Kaisa-Leena. Tunsin hänet Cynkkarilta ja kavereiden ja kavereiden kavereiden seurassa olin häntä nähnyt. Myös joistakin utuisista bileistä tuttu. Kaisa ei taida irkata, mutta tuli mukaan muuten vaan. Seuraavaksi ajoimme Prismaan. Tässä kohtaa luultavasti huomaat uusia juttuja minusta. Rolle juo? Kyllä, silloin tällöin se on mukavaa.

Kävimme Alkossa. Ostin Gin strongin, Bacardin ja jonkun persikkapullon. Halusin ottaa rennosti sinä iltana, koska olin menossa Veeralle. Jos olisin heti halunnut juoda kunnolla, olisin ottanut Stroh-pullon mukaan pöytälaatikostani. Tumma 54 prosenttinen rommi on vaan niin petollista joskus. Mentiin sitten Makelle. Paikalla oli jo ainakin Ville aka Anicyna, Atso, Elina, Sampsa aka Abeand, Panu aka Tukkapoika, Q-Tio (en taida tietää oikeaa nimeä). Vietettiin siinä sitten kivaa iltaa ja juotiin vähän. Olin luvannut mennä Veeralla käymään, joten toteutin lupaukseni. Make heitti minut kaupunkiin ja menin Veeralle kylään. Veera oli herttainen ja nauravainen kuten aina.

Olin ilmeisesti luvannut myös Vilmalle että menen hänen ja Panun kanssa baariin, joten ”jouduin” sitten lähtemään kahdentoista aikoihin. Tiesin retken olevan uhkarohkea, mutta en välittänyt. Soitin Vilmalle ja kävelin kompassille. Mentiin ensin Katseeseen, jossa juotiin yhdet karpaloginit – perinteiset. Sitten lähdettiin Blazeen ja oltiin siellä koko loppuilta. Join aika älyttömästi. Koko ajan lisää lisää lisää… pyllythän meidän olikin ilmeisesti tarkoitus juoda. Ural Mocca, aaah. Tarjosin Vilmalle kolme drinkkiä, koska olen herrasmies.

Käytiin myös ulkona tupakalla. Itse olin lähinnä seurana. Juttelin nörttiaiheista jonkun 32-vuotiaan kanssa. En ollut uskoa häntä sen ikäiseksi. Sitten jossain vaiheessa lähdettiin. Mentiin Vilmalle. Matkalla nähtiin rusakko ja Vilma rypesi kun yritti juosta sen perään. Olin Vilman luona vähän aikaa ja kieltäydyin kohteliaasti yöpaikasta lähtemällä kävelemään kotiinpäin. En ole tottunut nukkumaan oudossa ympäristössä, joten mieluummin kävelen 7 kilometriä Asmalammelle iPodin kanssa. Kävelin rauhassa ja örisin Cradle of Filthiä pilaten vähän äänihuuliani mistään piittaamatta. Vapaus.

Olin noin 2km päässä kotoa kun luulin nähneeni aaveen. Vierelläni käveli nuori tyttö paljain jaloin ja vähissä vaatteissa. T-Paidalla ei kovin hyvin tarkene yölämpötiloissa. Annoin hänelle takkini ja kenkäni sen enempää ajattelematta. Kävelin itse T-Paidalla ja villasukilla jutellen hänen kanssaan loppumatkan. Hänen poikaystävänsä oli heittänyt pihalle ja hän oli kävellyt keskustasta asti. Nojosniemeen oli menossa. Sinne olisi ollut matkaa vielä yli 10 kilometriä. Hän olisi jo jäätynyt kuoliaaksi jos olisi ollut yöpakkasia, hrrr. Onneksi oli sentään plus-asteita. Perillä kämpilläni majoitin hänet. Otin patjan varastosta ja tein hänelle vuoteen lattialle. Hän oli myös humalassa, joten nukahti aika nopeasti.

Heräsin aamulla ja hetken itseäni keräiltyäni tajusin että lattialla nukkuu tyttö. Annoin hänen herätä rauhassa ja kahdelta annoin hänelle vanhat sandaalit ja vanhan paidan ja saatoin hänet pysäkille ja maksoin bussin tytön kotiin. Porukat eivät huomanneet mitään. Kaikinpuolin mahtava tiistai.

Keskiviikkoiltana kävin katsomassa tulevaa asuntoani Gummeruksenkadulla. Asunto oli juuri täydellinen. Neliöitä on 25 ja siellä on piano! Ikkunasta on näkymä kirkkopuistolle. Maukas! Asunnon katsastamisen jälkeen menin ystävän tueksi sairaalaan. Perjantaina Veera ja Make tulivat kylään. Soitettiin kitaraa. Make lähti hakemaan siskoaan ja jäi sille tielleen. Veera oli kylässä aamuyöhön. Tilasin Darjasta pizzat meille ja näytin Veeralle taloa ja katsottiin elokuva. Pidettiin hauskaa ja hymy ei ollut hyytyä. Popcornia, kolaa ja karkkia kului. Erittäin mukava ilta.

Eräs jenkkikaveri sanoi että minun pitäisi olla itsestäni ylpeä kun autan ihmisiä ja välitän ihmisistä. Minulle on myös sanottu paljon muutakin hyvää tällä viikolla. Olen iloinen.

Kuva Roni Laukkarisesta

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 32-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Twitter, leffat ja erikoisoluet lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää

Reaktiot

Vaadittu kenttä