Avainsana: pohdinnat
-
Hajatelmaa perheellisen yrittäjän arjesta
Kello 19:57. On taas kulunut liian pitkä aika viime kirjoituksesta. Ei vaan ole kerennyt. Tiedä, ajanouute on huono tekosyy, mutta niin se vain on. Nytkin kirjoitan iPadilla ohimennen perhearjen kaaoksen keskellä, kun en koneella kerkiä istua kotiaskareiden keskellä. IPad onkin loistoväline spontaaniin kirjoitteluun; miksi en tätä aiemmin keksinyt? Joskus toivoisin, että ajatukseni muuntautuisivat suoraan tekstiksi, sillä pääni vyöryää ajatuksia! minun…
-
Olut harrastuksena – suhteeni alkoholiin
Olin absolutisti 17-vuotiaaksi saakka. Muistan kun joskus puhuttiin että alkoholi tappaa, en ole varma puhuttiinko siitä kotona vai seurakunnan kesäleireillä. Muistan, että pulloon tarttuminen oli kuitenkin kuolemaksi. Mutta mikä on suhtautumiseni alkoholiin nykyään? Ota selvää lukemalla tämä teksti.

-
Vuoden viimeinen
On legendaarisen vuoden viimeisen bloggauksen aika. Hetkinen. Déjà-vu. Jep, piti ihan tarkistaa. Käytin lähes samoja avaussanoja viime vuonna. Huomaan että pöllin Insanityltä ja Dahlialta kaikki meemit, mutta ei se mitään. Tällä kertaa osui sopiva kohdalle Dahlian blogissa, tosin meemi muistuttaa vähän laajempaa versiota siitä jonka tein vuosina 2006 ja 2007. Huh, kun aika rientääkin. Varsinkin tämä vuosi on mennyt hujauksessa.…
-
Millainen minä oikeastaan olen
Juuri kun minun piti kirjoittaa kauhean diippiä shittiä itsestäni pääni tyhjenikin täysin. Onnekseni samaan aikaan Dahlia kirjoitti aiheeseeen liittyvän meemin, jonka päätin pölliä myös omaan blogiini. Eikä muuten ole ensimmäinen kerta. Minun kokemukseni mukaan itsetutkiskelu on tuhoisaa ja sisältäpäin syövää, ainakin kovin pohtiville ja kriittisille ihmisille kuten minä. Sen vuoksi en nyt edes lähde pohtimaan muussa kuin meemin muodossa. Toinen…
-
Löysin vihdoin syyn kirjoittamattomuudelle
En ole osannut pysähtyä ajattelemaan. Siis ihan oikeasti. Saunassa yksin istuttuani sen oivalsin. Neljävuotiaalle tyttärelleni nousi tänään kuume ja siitä syystä kävin saunassa yksinäni ja sain kerrankin olla yksin ajatusteni kanssa. Se teki hyvää. Samalla tajusin, että se oli juuri sitä ajattelua, joka aiemmin sai minut kirjoittamaan. Viime aikoina tämä kyseinen ajattelu on puuttunut, kun on ollut koko ajan tekemistä…