Avainsana: kuulumiset
-
Onnellista elämää
Mistäköhän sitä aloittaisi. Pelkään pahoin että en saa tiivistettyä tekstiä millään aikaiseksi, mutta eihän se ainakaan minua ole koskaan haitannut, sillä saan synnytettyä tekstiä kuin tekstiä niin vallattoman helposti. Aivan ensin haluaisin kiittää (anteeksi, matkin taas Urpilaista – lause tuli täysin ajattelematta, enkä aio sitä korjata) kaikkia onnittelijoita. Tuntuu hassulta miten koko suku on jännittänyt puolestamme ihan alusta lähtien. Oma…
-
Paistaa se päivä lopulta risukasaankin
Elisalta kävi tänään huoltomiehet mittaamassa kaapelimodeemin kaapelin jotain lukemia. Sunnuntaina alkoi netin pätkimiset, vastaavat mitä oli viime vuoden puolella jonkin verran. Pahimmillaan netti oli katki 12 tuntia, minimissään 5 minuuttia ja näitä pätkimisiä on ihan koko ajan. Tänään on onneksi moiset hellittäneet, ehkä saivat vian korjattua verkkokeskuksen puolelta. Kuulin kyllä että nämä asunnot on juuri siinä rajalla, taajuuksia ajatellen. Enimmäkseen…
-
Aika kultaa muistot
Lapsuudenystäväni Mikael kävi äsken kahvilla. En ollut nähnyt kaveria kohta kymmeneen vuoteen, oli jo aikakin tavata. Törmäsin tuossa muutama kuukausi takaperiin tyyppiin irc-galleriassa ja hyvät muistot palasivat mieleen. Muistin kuinka pelasimme hänen luonaan 90-luvulla Dunea, Command & Conquerin ensimmäistä ja Remedyn Death Rallya. Miksu oli yksi parhaista kavereistani tuolloin. Kunnes hän vaihtoi koulua ennen silloisen ala-asteen päättymistä ja yläasteella olin…
-
Hiljaista eloa
Se on näemmä tämäkin viikko sitten päätöksessä. Emännällä on raskausviikkoja plakkarissa nelisenkymmentä. Minun puolestani vauva saisi syntyä jo. Perjantaina käytiin ostamassa pikkuiselle vihreä Brio Primo -kaukalo (Dippis-Nalle testasi jälleen). Kaikki muut kamat on saatu sukulaisilta ja ystäviltä, joten ajateltiin että olisi kiva jos olisi jotain uuttakin, tuo vanhemmilta saatu kaukalo kun on aika vanha ja rähjäinen. ”Eipä tässä kummempia”, vastaan…
-
Neljän annoksen setti
Mitäs mitäs. Tuli taas pakoittava tarve kirjoittaa, vaikka mitään asiaa ei olekaan. Tein tuossa ruokaa (italianpataa, om nom nom nom) ja huomasin että viimeistä jauhelihapakettia viedään. Kuin salamana taivaalta nappasin puhelimen ja soitin äidille kysyäkseni onko hänellä pakkasessa kenties lisää jauhelihaa. Tiedä mistä sekin ajatus päähän napsahti. Joka tapauksessa, jauhelihasta keskustelu eteni ihan muihin asioihin. Lähinnä kuulumisia ja pölpötyksiä –…