Rollen toukokuun recap

Kulutan nykyään blogeja enemmän kuin itse kirjoitan (Feedly-listallani blogeja yli 300, joiden uudet jutut luen päivittäin läpi), mikä on sikäli sääli. Toisaalta olen uhannut moneen otteeseen kirjan kirjoittamisella ja olen sittemmin ottanut tuumasta toimeen ja hankkinut Macilleni Scrivenerin kun sitä arvostamani tietokirjailija Katleena Twitterissä suositteli. Olen saanut kirjaa aluilleen, joten en aivan kirjoittamattakaan ole ollut. Ja toisaalta, blogejahan minulla on seitsemän (infosivulla lista), joten ehkä siksikin Rollemaa on jäänyt paitsioon.

Varsinaista aihetta minulla ei kirjalle vielä ole, mutta se syntyy todennäköisesti kirjoittaessa. Varmaa on, että se tulee olemaan hirveän filosofista, ajatuksia voitetusta masennuksesta, menneisyydestä, tulevaisuudesta, elämästä ja kuolemasta. Lyhykäinen elämäni on täynnä tarinoita, joista kirjoittaa. Tiedä sitten kuinka henkilökohtainen eepos on tulossa, mutta minua ei haittaa. Elän, olen, hengitän, kirjoitan.

Paljon on taas tapahtunut viime kirjoittamisen ajankohdasta ja kirjoitan nyt perinteisesti päivän vaihtumisen jälkeen kun kaikki muut ovat nukkumassa ja talossa on hiljaista. On kuuma ja alkukesä, mutta ei tunnu erityisemmin kesältä. Kesäfiilis hukassa tai sitten en vain siedä kuumuutta. Sopiva lämpötila minulle on siinä 20-25 asteen tietämissä, 25+ alkaa tuntua liian tukalalta. Oli miten oli, en ole erityisemmin rantsuihmisiä, vaan viihdyn sisällä jätesäkit ikkunoissa. Lasten kanssa on tosin välillä ihan mukava käydäkin jossain.

Olin viikonloppuna black metal -festareilla Steelfesteillä Hyvinkäällä. Mahtava meininki, kuten aiempinakin vuosina. Viime vuoden Steelfesteistä en näköjään mitään reportaasia kirjoittanutkaan, mutta hullua meininkiä oli silloinkin. Toissa vuodesta löytyy jotain. Loistavat festarit kaiken kaikkiaan. Selvisin hengissä, juuri ja juuri. Pääkoppa lagaa vielä mukana (ks), mutta kaikki ajallaan.

Poikani Manu kasvaa kovasti ja höpöttelee paljon vauvakielellä. Meillä on omat leikit, joita ei äitin kanssa leikitä. Manu muunmuassa tykkää vetää minua parrasta ja tukasta ja käkättää päälle, sekä lähteä ryömimään karkuun mahdollisimman nopeasti ennen kuin saan hänet kiinni. Se on hänestä hauskaa. Otin tänään eilen pientä videotakin Manun touhuista.

Töissä menee mahtavasti, alkaa vaan olla todella kuuma koodailla parinkymmenen neliön kopissa kun aurinko paistaa koko päivän ikkunasta sisään. Kasvihuoneilmasto ja 30+ astetta – soijaa pukkaa. Pari kertaa ollaan menty läppärit sylissä jonnekin muualle tekemään töitä.

Paljon elämää on meidän talossa ja talon ulkopuolella. Kaikki rullaa hyvin juuri nyt ja voin olosuhteisiin nähden hyvin.

Varsinaista aihetta minulla ei tällekään kirjoitukselle ollut, kunhan tulin sanomaan hei. Tämähän onkin Rollemaan ydintä, verkkopäiväkirjana alkoi ja verkkopäiväkirjana pysyy. Pitäisi työntää joskus itsekriittisyyteni sinne missä aurinko ei paista. Ajatuksen virtaa osa 471, ole hyvä. Ehkä tästä päästään pikkuhiljaa kesämoodiin!