Viimeisen syyslomapäivän paikallaan junnaavia ajatuksia

Kirjoittanut . Liittyy aiheisiin , , , , , , .

Arkistomatskua

Otathan huomioon, että tämä on yli 7 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 29-vuotias.

Siinä minä olin, kahvikupissani Cafe Cortado, eli pari shottia espressoa ja tilkka maitoa. Paahtimo Papun väki opetti minut juomaan luomukahvia vuosia sitten ja minun kahvikseni muodostui Cortado. Huonoksi onnekseni kyseessä on vahva laji, jota moni ei tiedä ja joka kerta kahvia tilatessa joutuu selittämään. Espresso Housessa lähimpänä on pieni versio Latte Infernosta.

Pohdin jälleen writer’s blockiani, tai enemmänkin blogger’s blockia, sillä kirjan kirjoittaminen tyrehtyi alkuunsa. Odottelen neljävuotiaan poikani toimintaterapian päättymistä ja ajattelen. Onpas mukava vain istua ja tuumailla. Ehkä juuri tätä kaipaan eniten, omaa rauhaa ja hiljaisuutta.

Kirjoittaminen. Milloin se muuttui niin vaikeaksi?
Mitä annettavaa minulla muka on? Miksi ylipäätään aloitin kirjoittamisen aikoinaan? Miksi en saa ammennettua muista kuin tiukoista asiakeskeisistä aiheista enää innostusta? Kuka näitä muka lukee? Näiden kysymysten myötä iskee suunnaton ahdistus, jota pyrin välttämään ja sen myötä olen kirjoittamatta.

Ongelma ei ole siinä, etteikö tekstiä syntyisi vaan siinä, että korvien välissä kumisee, eikä ympäristö ole enää nykyään otollinen. Minä ainakaan en kykene tuottamaan tekstiä jos ympärilläni on ihmisiä tai en ole riittävän virkeä. Asian mahdollistavia skenaarioita mahtuu ehkä yksi päivä kuukauteen ja silloinkin on muuta tekemistä.

Välillä on käynyt mielessä koko Rollemaan sulkeminen. Suorastaan hävettää se menneisyyden kaiku, joka täältä kumpuaa.

Ehkä joskus saan intoni takaisin.

Tämä teksti on kirjoitettu kymmenen minuutin aikana Nexus 5X älypuhelimella kahvikupin ääressä.

Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!

Kuva Roni Laukkarisesta

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 35-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Mastodon ja leffat lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää

Reaktiot

Vaadittu kenttä

 

2 kommenttia

  1. Rauno

    Johtuisiko ”innottomuus” siitä, että elämässäsi on nykyään toisenlaista intoa kuin nuorempana? On vähemmän aikaa kirjoitella ”vanhaan malliin”. Pelkästään työ vie lähes kaiken ajan. Loput menee perhe-elämään ja muuhun aktiviteettiin, niin livenä kuin somessa.

    Todo-listasi on pitkä, joten asioita joutuu priorisoimaan mitä tekee ja mitä jättää tekemättä. Varmaankin siksi Rollemaa, joka mielestäni eniten on edustanut sinulle henkilökohtaista purkautumiskanavaa, ei enää ole samalla tavalla listan kärjessä, jossa se ehkä oli nuorempana.

    Toki Rollemaata edelleen luetaan, sillähän on paljon kävijöitä, vaikka uusia juttuja ei niin tiheään syntyisikään. Hakukone esim. voi heittää sivuillesi nuoria, jotka painiskelevat samanlaisten ongelmien kanssa kuin sinäkin olet painiskellut ja saavat jutuistasi ehkä vertaistukea.

    Minäkin käyn kurkkaamassa säännöllisen epäsäännöllisesti, oletko kirjoitellut mitään uutta. Nyt oli kolme uutta juttua viime käynnistäni, josta ei kovin kauan ole :)

    PS. Jos joskus kirjoitat elämänkertaa, niin Rollemaassa on paljon materiaalia siihen :)

  2. Rolle

    Olet 100% oikeassa, hyvin tunnet poikasi! Täydellinen analyysi tekstin perusteella. Haikailen paljonkin niitä aikoja kun ehti enemmän kirjoitella ajatuksia ylös. Huomasi kyllä tämän kirjoituksen jälkeen, että vaatii vain omaa rauhaa, jotta saa kipinän kirjoitteluun.