Arkistomatskua
Otathan huomioon, että tämä on yli 19 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 17-vuotias.
Koska minua väsytti ja särki päätä eilen illalla, sorruin valehtelemaan vahingossa. Nyt ei ole vielä vuosi 2006 ja silti kirjoittelen uutta viestiä blogiin, mutta mikäs sen mukavampaa. Olin alunperin menossa kaupungille vanhojen tuttujen ja lyseolaisten kanssa, mutta uuden vuoden suunnitelmat muuttuivat, kun kaimani ilmoitti että ei olekaan lähdössä Säykistä minnekään. Nimittäin pelkkiin bussimatkoihin menisi 10.80e. Ajattelin sitten muuttaa itsekin suunnitelmia. Eli tänään menen illalla toivottamaan Juhanille hyvää uutta vuotta ja sitten menen loppuillaksi ja -yöksi Ronille. Ronin bussirahat (10.80e) käytetään parempaan tarkoitukseen: karkkia ja guaranaa isot kasat. Niillä olisi sitten tarkoitus valvoa yö (sokerihumalatilassa).
Unirytmi on mennyt pahasti sekaisin. Eilen kun kävin ”rakettiostoksilla” huomasin ensimmäisen kerran että lunta on tullut kunnolla joulun jälkeen. Nyt saisi täydellisiä taidekuvia metsästä, missä puut kärsivät ja taipuvat keskikokoisien lumikinosten alla. Talvi on tänään kauneimmillaan ja puhtaimmillaan, huomenna rumimmillaan. Tänäaamuna voin pahoin, luulin tulleeni kipeäksi. Heräsin puoli kahdeksalta ja menin vessaan. Ihmettelin hikoiluani ja pahaa oloani, olisin voinut laatata siihen paikkaan. Join vettä varmaan litran ja olo helpotti. Sitten muistin että en syönyt eilen mitään. Paitsi puoli kiloa karkkia. Ohops. Mutta nyt pitää kai tehdä ne luvatut hommat, jotta pääsen nauttimaan uuden vuoden juhlimisesta. Hyvää uutta vuotta vielä toisen kerran!
Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!
