Sivarin päiväkirja: Viikko 2 ja 3

Kirjoittanut . Liittyy aiheisiin , .

Arkistomatskua

Otathan huomioon, että tämä on yli 14 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 19-vuotias.

No kirjoitetaanpa tämäkin nyt pois alta. Syy miksi en kahteen viikkoon kirjoittanut mitään sivarin kuulumisia oli yksinkertainen: minulla oli niin hauskaa että aika meni niin nopeasti! Ihmisen muisti on lyhyt, mutta yritän kirjoittaa niin paljon mitä muistan kyseisiltä viikoilta. Sunnuntaina 17.6. hyppäsin viiden jälkeen lähtevään pendolinojunaan, joka menisi suoraan Helsinkiin ilman vaihtoa. Ja pian olinkin taas Lapinjärvellä. Minulla oli tätini kannettava tietokone mukanani, joten matkatkin sujuivat rattoisasti animen parissa. Olin myös asentanut läppäriin joitakin legendaarisia pelejä, kuten Heroes of Might and Magic III:n ja King’s Quest V:n. HoMMat aloitettiin melkeinpä heti perillä ja pikkutunneillehan se Heroesin pelaaminen venähti.

Maanantaina 18.6. aamutoimien jälkeen perustettiin Monikulttuurisuusprojektin ryhmät Soliman Saadin ohjaamana. Tarkoituksena oli kehitellä sivariesitys monikulttuurisuuteen liittyen. Itse päädyin ensin videoryhmään, myöhemmin kirjoittamaan raporttia pääjehulle, Solimanille. Jokaiselle löytyi tekemistä. Jotenkin siitä kehkeytyi käsikirjoittaja, käsikirjoitus, näyttelijät, musiikkiryhmä ja mediaryhmä. Syntyi eräänlainen musikaali. Aamutunnit menivät siis nopeasti musikaalia suunnitellessa. Yhdeltä kuulimme Sampsa Oinaalan luennon Militarismista ja sitten päivä olikin jo pulkassa. Vapaa-aika kului lanittaessa Unreal Tournamentia viiden porukassa läppäreillä. Sain hiirenkin lainattua joltakin.

Tiistaiaamuna jatkoimme monikulttuurisuusprojektin työstämistä. Itseasiassa vasta tässä vaiheessa työnkuvani alkoi selkeytyä. Soliman kysyi kuka haluaa olla sihteeri. Pidän kirjoittamisesta, joten päätin ottaa homman vastaan. Sitäpaitsi minua ei juuri tarvittu mediaryhmässä. Enkä osaa lukea kunnolla nuottejakaan. Yhdeltä suuntasimme kohti Midgårdia, jossa Sampsa Oinaala piti kiehtovan luennon aseistakieltäytymisen historiasta. Ja vapaalle. Ja HoMMat jatkuu. Seitsemältä näytettiin ilmastonmuutoksesta kertova elokuva ”Epämiellyttävä totuus” (An Inconvenient Truth) valkokankaalla.

Keskiviikkona jatkoimme taas aamulla projektia. Päivällä ohjelmassa oli Lapinjärven ympäri juoksu / kävely (about 13 kilometriä). Pidettiin perää Markon, Markuksen ja Nestorin kanssa.

Torstaina teimme aamulla vähän aikaa monikulttuurisuusprojektia ja lähdimme 11:15 bussilla juhannusvapaalle. Juhannuksen vietin yksin kotona btw.

Kolmas viikko meni käytännössä nukkuessa, syödessä ja pelatessa. Nukuin kaikilla luennoilla, jotka eivät kiinnostaneet minua. Kukaan ei valittanut, vaikka minulla oli usein turkoosinvihreä tyyny mukanani. Tiistaina pidimme menestyksekkään musikaalimme, joka kertoi eri kulttuurien stereotypioiden törmäämisestä ja siitä kuinka maailman tilanne voi vaikuttaa yhteiseloon. Saimme palkkioksi vapaaviikon (tämä viikko) HL-lomapäivän sijalle kuntoutuslomapäivän JA perjantain vapaaksi. B-ryhmä (Monikulttuurisuusryhmä, minun ryhmä) pääsi siis jo lähtemään torstaina kolmen aikoihin paperit leimattuna. Mukavia muistoja koulutusjaksosta jäi. Ja paljon mahtavia kavereita. Toivottavasti vielä näemme joskus.

Yllä siis lompakossa rypistynyt lukujärjestykseni. Olisin periaatteessa voinut pelkästään näyttää lukujärjestyksen, mutta halusin välttämättä itse kertoa tapahtumat, kuten aina. Toivottavasti nämä merkinnät kertoivat jotain koulutusjakson sisällöstä. Katso kuvia.

Kuva Roni Laukkarisesta

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 32-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Twitter, leffat ja erikoisoluet lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää

Reaktiot

Vaadittu kenttä

 

4 kommenttia

  1. Petri

    Tuo ylempi valokuva on ihan varmasti Sikalan pihalta. Onko siinä rakennuksen edustalla vielä sellainen kivilohkare, johon on kaiverrettu rauhanmerkki? Kyseinen murikka valmistettiin muuten vuonna 2003 tai 2004, jolloin LKK:ssa oli työpalveluksessa joku kivenveistäjä tms.

  2. linde

    on se kivenmöhkäle vieläkin siinä

  3. Tanskis

    Sivari kuulostaa kivemmalta, kuin olen osannut odottaa :)