Mastodon – sosiaalinen verkosto, jossa dataasi ei myydä eteenpäin

Kirjoittanut . Liittyy aiheisiin , , , , , , .

Kiinnostaako saada reaaliaikainen ilmoitus uudesta tekstistä? Liity Rollen tekstit Telegram-ryhmään!

Tottakai!

Lue myös uudempi kirjoitus: Näin aloitat Mastodonin käytön – Mihin rekisteröityä, ketä seurata?

Elon Muskin ostettua Twitterin osa Twitter-käyttäjistä joukkopakeni avoimen lähdekoodin somepalveluun Mastodoniin. Ikonisen ”the bird is freed”-tweetin jälkeen Mastodonin käyttäjämäärät ovat räjähtäneet käsiin niin, että ylläpitäjät joutuvat päivittelemään servereitään parempaan, sillä toisin kuin Twitter, Mastodon pyörii käyttäjien itse pyörittämänä.

Ihmiset ovat 2020-luvulla heränneet Snowdenin, Social Dilemman ja muiden valaisevien teoksien myötä ajattelemaan yksityisyyttään Internetissä. Tämä on hyvää kehitystä. Nyt viimeistään Halloween-viikonloppuna 2022 Mastodonin suosio lähti nousukiitoon. Onko maailma vihdoin valmis uuteen, oikeasti käyttäjien ehdoilla toimivaan avoimeen somepalveluun kaikkien näiden vuosien jälkeen?

Sille on syynsä, että voit käyttää Twitteriä tai Facebookia ilmaiseksi, koska sinä olet tuote. Tekemisesi, ominaisuutesi, mieltymyksesi, päivityksesi, ajatuksesi ja intentiosi myydään eteenpäin eniten tarjoavalle. Mastodonissa ja Fediversumissa käyttäjä on ohjaksissa ja vapaa rahanimijöiden kahleista.

Mitä on avoin lähdekoodi?

Ennen kuin mennään Mastodonin saloihin, on ymmärrettävä mitä on avoin lähdekoodi. Siispä seuraa lyhyt briiffi.

Avoin lähdekoodi tarkoittaa sitä, että koko ohjelmisto koodeineen päivineen on tarkasteltavissa avoimena netissä ja kuka tahansa voi tehdä sillä mitä tahansa. Mastodonin koodi löytyy osoitteesta github.com/mastodon.

Itse olen tehnyt kaiken avoimen lähdekoodin periaatteilla jo pitkään, lähes koko ikäni. Avoimen lähdekoodin hyödyt ovat mittavat. Koska kuka tahansa näkee lähdekoodin, puutteet huomataan nopeammin ja kehittäjiä löytyy ulkopuolelta harrastelijoista ammattilaisiin. Pidän avoimen lähdekoodin periaatteista niin paljon, että myös firmamme ”liikesalaisuudet” on julkaistu aina avoimena netissä. Julkaisen myös kaiken oman koodini julkisena aina kun voin. Siksi pidän ajatuksesta, että myös somealusta on avointa lähdekoodia.

Lisää kiinnostuneille avoimesta lähdekoodista löytyy mm. kirjoituksestani Avoin lähdekoodi osana web-kehitystä ja Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus Coss ry:n haastattelusta vuodelta 2021.

Twitter julkaisee osan koodistaan avoimena, mutta suurimmat liikesalaisuudet eli algoritmit, telemetria ja maksulliseen mainontaan ym. liittyvä data pidetään visusti kulissien takana. Twitterin uusi omistaja Elon Musk haluaa kuulemma algoritmit päivänvaloon, joten on mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan Twitterin kehitys etenee.

Täysin avoin Twitter ei ole. Mastodon sen sijaan on.

Mikä on Mastodon?

Mastodon on 16. maaliskuuta 2016 perustettu avoimen lähdekoodin sosiaalinen alusta. Mastodonin käyttöliittymä on selvästi saanut inspiraatiota Twitteristä, Tumblrista ja edesmenneestä Jaikusta. Vaikka Mastodon näyttää Twitteriltä, Mastodon ei ole kuin Twitter – kaukana siitä. Mastodonin ”virallinen” video esittelee palvelun idean aika hienosti englanniksi:

Mastodon ei ole yksi alusta, vaan verkosto instansseja

Monet pitävät Mastodonia hankalana, koska se ei ole yksi ”sivusto” tai ”palvelu” tai ”alusta”, jonne luodaan yksi tunnus, kuten Twitteriin. Se ei ole siis yhden ison korporaation, yrityksen tai muunkaan tahon ylläpitämä, vaan se on kokoelma palvelimia, joita sanotaan ”instansseiksi”.

On siis olemassa monta eri sivustoa, kuten suomalainen mastodontti.fi, vasemmistolaisten piipitin.fi, kehittäjän itsensä alunperin perustama mastodon.social (tällä hetkellä uusien käyttäjien rekisteröinnit suljettu), erään hollantilaisen suosittu mstdn.social ja esimerkiksi saksalaisten hevareiden metalhead.club. Nämä kaikki ovat osa yhtä isoa verkkoa, jota kutsutaan nimellä Fediversumi (engl. Fediverse). Mastodon-instansseja on tuhansia ja lisää syntyy koko ajan. Fediversumissa on muitakin alustoja Mastodonin lisäksi, kuten Pleroma. Muut alustat eivät ole kuitenkaan yhtä hienoja tai käytettäviä tai saavuttaneet niin suurta suosiota kuin Mastodon.

Mastodon on desentralisoitu, eli teknisesti hajautettu tahoriippumaton alusta. Toisin kuin esimerkiksi Twitter tai Facebook, sitä ei ohjaile ja hallitse kaupallinen käyttäjillään voittoa tavoitteleva yrittäjä, vaan sitä hallitsevat käyttäjät itse. Mastodonissa ei ole mainoksia, seurantaa tai tietynlaisia päivityksiä suosivia algoritmeja. Jokainen voi asentaa Mastodon-palvelimen itse, jos tietotaitoa löytyy. Voisin perustaa helposti oman Mastodon-instanssin ohjeiden avulla, jos haluaisin.

Miten Mastodon toimii?

Tiedän, hämmentävää aluksi. Tuntuu jopa sekavalta. Mutta yritän parhaani selittää.

Tiedät varmaan suurpiirtein miten Internet toimii. Nettiä ei omista suoranaisesti kukaan, vaan sen käyttäjät voivat jopa laajentaa sitä omilla palvelimillaan. Vaikka käytät haluamaasi selainta ja tietokonetta, voit kommunikoida silti kaikkien nettiä käyttävien kanssa. Netti on yleensä jokaisen helppo ymmärtää ajatuksena.

Mieti miten sähköposti toimii. Voit rekisteröidä tunnuksen Googlelta gmail.com päätteellä tai Yahoolta yahoo.com-päätteellä. Voit silti lähettää kenelle tahansa sähköpostia. Alatko saamaan kiinni tästä?

Mastodon toimii tällä samalla periaatteella. Voit luoda Mastodon-tunnuksen mihin vain valitsemaasi instanssiin, mutta silti kommuikoida muiden Mastodon-käyttäjien kanssa, jotka ovat muissa instansseissa.

Mastodonissa päivittelyä kutsutaan mikrobloggaamiseksi tai toottaamiseksi, suomalaisittain tuuttaamiseksi.

Miten valita Mastodon-instanssi, johon rekisteröityä?

Jokaisessa instanssissa on omat sääntönsä, toisissa niitä on enemmän, toisissa ei juuri ollenkaan. Alunperin olin rekisteröinyt tunnukseni Mastodontti.fi:hin jo vuosia sitten, mutta huomasin vasta hiljattain, että siellä rajattiin tuuttailu tiukasti suomen kieleen (sääntö numero 7). Koska jo ensimmäinen päivitykseni ”Hello world” rikkoi sääntöä ja sain ”valvojalta” noottia, päätin hypätä muualle.

Mastodon.socialissa joku ryökäle oli vienyt @rolle-handlen, joten otin aluksi seuraavan mukavalta tuntuvan, mstdn.socialin käyttöön. Mstdn.socialissa säännöt ovat suhteellisen löyhät ja serverin hollantilainen ylläpitäjä @stux vakuutti että luopuu ennemmin maksastaan kuin antaa palvelun kaatua.

Mastodonista toiseen siirtyminen on suhteellisen helppoa, mutta päivityksiä ei saa siirtymään mukana. Siispä kannattaa valita oma Mastodon-instanssinsa tarkkaan. Suosittelen näitä suosituimpia ja isoimpia kuten mstdn.social, mastodon.online tai mastodon.lol. Toisaalta, suorituskyvyn ja jatkuvuuden kannalta kannattaa ehkä kuitenkin valita jokin pienempi instanssi, joka sopii omaan pirtaan parhaiten. Esimerkiksi web-kehittäjille on olemassa front-end.social ja indieweb.social. Suomenkielinen mastodontti.fi toimii ainoastaan silloin kuin haluat tuutata pelkästään suomeksi, sillä heillä säännöissä rajataan kieli vain suomen kieleen helpomman moderoinnin vuoksi.

Miten aloittaa Mastodonin käyttö?

Mastodonin käytön aloittaminen on helppoa.

  1. Valitse haluamasi instanssi. Listan instansseista näet vaikkapa täältä tai täältä.
  2. Mene valitsemasi instanssin verkkosivuille, esim. mastodon.coffee.
  3. Luo tunnus Create account -napista.
  4. Vahvista sähköpostiosoitteesi ja kirjaudu sisään.
  5. Hienoa, sinulla on nyt Mastodon käytössä! Ei muuta kuin profiilitiedot kuntoon ja sitten etsimään seurattavia ja jutunaiheita. Tästä eteenpäin suurin osa on tuttua Twitteristä.

Mastodonille on olemassa kosolti sovelluksia ja työkaluja. Androidille löytyy ”virallinen” Mastodon-sovellus Google Play-kaupasta, mutta tämän lisäksi on myös muita appeja, kuten Tusky. iPhonelle ja iPadille löytyy myös omat sovellukset. Koska Mastodon on avointa lähdekoodia, voit koodata vaikka itse Mastodon-sovelluksen, jos osaat.

GitHubista löytyy läjäpäin Mastodonille tehtyjä sovelluksia ja työkaluja.

Työkalujen kuten Twitodon kautta saa kätevästi tuotua omat Twitter-seurattavat Mastodoniin, jos he siis ovat Mastodonissa. Mutta muutoin seurattavia ja aiheita pitää vain etsiä hashtagien, yleisten virtojen ja muiden jakamien päivitysten kautta, aivan kuten Twitterissäkin. Mastodon-käyttäjät antavat mielellään hyviä vinkkejä.

Miksi?

Jos olet jo tyytyväinen Twitteriin tai Facebookiin, sinulla on hyvin vähän syytä käyttää Mastodonia. Itselläni ei ole ollenkaan Facebookia (hyi, roskiin) ja Instagram on vain satunnaista kuva- ja story-päivittelyä varten. Pääasiallinen somepalveluni on Twitter, se on yhä ihana, enkä tule sieltä poistumaan ellei sitä ryssitä jotenkin ominaisuuksiltaan totaalisesti tai keskeisiä palveluita muuttuu maksulliseksi. Elon Musk ei huoleta, eikä oikeastaan kiinnosta asian ympärillä pyörivä politiikka.

Niinsanotut ”ulkomusiikilliset” asiat eivät hetkauta minua Twitterissä muutenkaan. Minusta on surkuhupaisaa, että esimerkiksi Zuckerbergin koekaniinit (lue: Facebook-käyttäjät) kauhistelevat nyt kun Twitterillä vaihtui omistaja sellaiseen, josta he eivät pidä. Samaa sarjaa se on kaikkien muiden somepalveluiden kanssa; Sinä olet tuote, jolla he tekevät rahaa. Tärkeintä on tiedostaa tämä.

En itse ”äänestänyt jaloillani”, eli ”paennut” Twitteristä Mastodoniin Elon Muskin takia, kuten monet. Kiinnostuin puhtaasti palvelusta ja ilmiöstä sen ympärillä. Kaivoin vanhoja tunnareitani ja löysin lopulta vuoden 2019 Mastodon-tilini. Tuolloin en suonut Mastodonille juuri ajatusta, enkä edes enää muistanut luoneeni tiliä. En aikoinaan palvelusta vielä innostunut tai kiinnostunut, sillä se oli pienemmän nörttipiirin suosiossa. Sen idea ärsytti ja turhautti ja ajatus tökki heti alkuun.

Nyt tilanne on kuitenkin toinen. Palvelu on kehittynyt ja ”aikuistunut” salakavalasti vuosien aikana ja sen suosio on kasvanut koko ajan. Mastodonissa on tämän kirjoittamishetkellä lähes neljä miljoonaa käyttäjää ja määrä nousee jatkuvasti. Fediverse.observer piirtää reaaliaikaista tilastoa määristä ja Fediverse.observerin Mastodon-tiliä seuraamalla saa vielä ajantasaisempaa tietoa. Käyttäjämäärä on valtava ottaen huomioon, että somealusta pyörii käytännössä tavallisten ihmisten panoksen, ajankäytön ja lahjoitusten varassa. Jättipalveluiden tasolle on kuitenkin vielä matkaa, sillä esimerkiksi Twitterillä on noin 400 miljoonaa käyttäjää vuonna 2022. Suomalaisia Mastodonissa vaikuttaa olevan jo tuhansia, ellei kymmeniä tuhansia. Onkohan joku laskenut?

Suhtauduin aluksi tähän Mastodon-hohkaamiseen varauksella, sillä en tahtonut uskoa, että uudelle somepalvelulle on todellista kysyntää ja tarvetta. Kaikki aiemmin kirjoittamistani ”haastajista” ovat lopettaneet, ostettu osaksi jotain toista jättiä tai menettäneet käyttäjänsä. Ello, Tsu, Path, Jaiku, PicPlz, jne… Samaa pyörää on vaikea keksiä uudelleen.

Mastodon on erilainen. Vain mielikuvitus on rajana. Olen kääntänyt kelkkani alkuperäisestä asenteestani. Mastodon ja Fediversumi ovat virkistävä poikkeus somealustojen maailmassa. Nörtin uteliaisuuteni ei antanut periksi.

Voiko Twitteriä ja Mastodonia käyttää rinnakkain?

Voi! Olin itse skeptinen, mutta avoimen lähdekoodin voimaa ei saisi koskaan epäillä. Työkaluja löytyy pilvin pimein ja jos ei löydy, voin koodata itse oman suhteellisen helposti. Crossposterilla kaikki mitä tuuttaan tulee näkyviin Twitteriin ja kaikki mitä tweettaan tulee näkyviin Mastodoniin. Näin ei ole oikeastaan väliä kumpaa käytän. Best from both worlds. Win-win.

Jos Twitteristä kiinnostaa siirtyä pysyvästi Mastodoniin, kannattaa lukea M. Guhlinin artikkeli Making the move: Shift from Twitter to the Fediverse.

Entäs ominaisuudet? Mikä Mastodonissa on erilaista Twitteriin verrattuna?

Sitten varmaan seuraa tekstin pihvi, eli ne varsinaiset ominaisuudet. Mastodonista löytyy oikeastaan aika lailla samat ominaisuudet kuin Twitteristäkin, paitsi että tykkäys on tähti (kuten se joskus muinoin oli Twitterissäkin), lainaustuuttausta ei ole, tuuttauksia voi suodattaa mm. kielen perusteella pois näkyvistä (esim. jos joku seurattavista tuuttaa välillä kielellä jota et ymmärrä).

Uniikimpina ominaisuuksina sinulla on täydellinen hallinta sisältöösi. Voit esimerkiksi perustaa yksityisen tilin, mutta silti tuutata yksittäisiä päivityksiä halutessasi julkisesti. Voit päättää jopa yksittäisten käyttäjien tasolla kenelle päivityksesi näkyy. Tulevaisuus on lupaava, sillä Mastodonin sadat kehittäjät ja vapaaehtoiset tuntuvat keskittyvän järkeviin toiminnallisuuksiin, jotka edistävät hyvää ja vähentävät toksisuutta. Voit ehdottaa ja kehittää omiasi GitHubissa.

Hyvien ja huonojen listaamisen aloitin jo Mastodonissa, mutta koostetaanpas tähän jokin järkevä kokonaisuus. Ensin plussat tiskiin.

Peukku ylös: Avointa lähdekoodia
Peukku ylös: Paljon työkaluja, sovelluksia ja tapoja käyttää (ks. edellinen)
Peukku ylös: Todella nopea käyttöliittymä
Peukku ylös: Desentralisoitu, ei käytännössä kuole koskaan
Peukku ylös: Omistat oman datasi (ks. edellinen)
Peukku ylös: Paljon toimintoja, jotka suoraviivaistavat palvelua
Peukku ylös: Custom-emojit
Peukku ylös: Muokkaustoiminto
Peukku ylös: Oikeasti mietityt perustoiminnallisuudet, kuten automaattinen täydennys hashtageissa ja henkiöissä
Peukku ylös: Isompi merkkiraja! (oletuksena 500, voi olla jopa 2000)
Peukku ylös: Sisältövaroitustoiminnallisuus, joka peittää sisällön oikeasti
Peukku ylös: Ei tykkäyksiä, jotka nostavat tuuttauksia ylöspäin. Suosikit ovat vain itseä varten.
Peukku ylös: Twitterin kaltainen, tuttu käyttöliittymä

Sitten ”miinukset”.

Peukku alas: Ei GIF-nappia. GIF-kuvat ja muut tiedostot on haettava itse netistä
Peukku alas: Ei kielikäännöstoimintoa (Translate) mobiilisovelluksessa (vielä)
Peukku alas: Instanssiajattelun ”sekavuus” voi silti olla monelle liian suuri kynnys
Peukku alas: Pienillä palvelimilla toiminta on epävarmaa, jos palvelin lopettaa, tunnus katoaa
Peukku alas: Ei lainaus-jakoa (Twitterin quote retweet), mutta tämä on suunniteltu ominaisuus, jonka tarkoitus on vähentää toksisuutta

Isoin ”miinus” Mastodonissa (kuten kaikissa muissakin somepalveluissa) on se, että joudut aloittamaan alusta. Seuraajia ja seurattavia, ”omaa kuplaa” on työlästä kerätä. Twitterissä minulla meni tuhansien hyvien seurattavien kasaamiseen 15 vuotta, lähes päivittäisellä käytöllä. En todellakaan jaksa työstää samaa kuplaa jonnekin muualle. Siksi Mastodonin käyttö jäänee crosspostailuksi ja kokeiluksi, joskin aktiiviseksi sellaiseksi.

Koskaan ei tiedä mitä tulevaisuudessa tapahtuu ja jos Twitter muuttuu jotenkin huonompaan suuntaan, onpahan ainakin vaihtoehto.

Pistä @rolle@mementomori.social seurantaan! Tuuttailemisiin!

Lisää luettavaa

Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!

Kuva Roni Laukkarisesta

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 34-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Twitter ja leffat lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää

Reaktiot

Vaadittu kenttä

 

6 kommenttia

  1. AK

    Hyvä kirjoitus.

    On kuitenkin aika selvää ettei Mastodon yleisty laajemmin suuren massan keskuudessa ja korvaa muita somealustoja sillä syy on yksinkertainen: Jos homma vaatii perehtymistä ja säätämistä digitoimiston CTOltakin niin voi olla aika varma siitä ettei suurin osa tavallisista netin käyttäjistä jaksa alkaa säätämään tai näe siinä järkeä.

    Samasta syystä esim irkki on henkitoreissaan ja kalpea heijastus siltä mitä se joskus oli, tuli helpompia vaihtoehtoja jotka ei tarvineet säätämistä.

  2. Rolle

    Kiitos kommentista. Olen saanut kirjoituksestani paljon palautetta ei-teknisiltä ihmisiltä, että palvelu on ollut helppo ottaa käyttöön tämän pikaoppaan avulla. Eli toivo elää.

    IRC elää ja voi hyvin edelleen.

  3. Johanna

    Kiitos tästä, selkiyttää paljon. Ainoa asia, joka minulla ei toiminut, on tuo serverin vaihtaminen.pitääkö sitä varten siis ensin kirjautua ulos ja sitten kirjautua uudestaan sisään sinne toiselle serverille.
    Näin tein, mutta sisäänkirjautuminen sinne toiseen serveriin ei onnistunut, vaan se herjasi salasanasta. Kun tilasin salasanan päivityksen, en koskaan sellaista saanut. Palasin suomenkieliseen Mastodonttiin. Toistaisksi.

  4. Johanna

    Tosi vaika kirjoittaa kommentteja tähän, mustalla mustalle… Tulee siis virheitä, kuten alla huomasit.

  5. Rolle

    Kirjoitan tästä seuraavassa artikkelissani. Tässä hyvä ohje.

  6. Rolle

    Hmm, onkohan tässä jotain bugia. Tsekkaan ja korjaan! Kiitos ilmoituksesta.