Arkistomatskua
Otathan huomioon, että tämä on yli 7 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 23-vuotias.
Jos sattuu olemaan raskaammasta metallista tykkävä, tweettejäni seuraava henkilö, ei tarvitse paljon arvailla tämän maanantain artistia. Se on nimittäin Taake, suoraan Norjan synkästä sydämestä.
Norjalaisen í˜rjan ”Hoest” Stedjebergin vuonna 1993 aloittama black metal projekti on yksi skenen kunnioitetuimmista, myös omalla kohdallani. Äänimaailma on perinteisen primitiivistä ja purevaa. Sanoitusmaailma käsittelee aiheita kuten pimeys, kuolema, syksy, talvi, helvetti, kipu, paholainen. Taake julkaisi hiljattain uuden levyn Noregs Vaapen, johon olen viime aikoina hurahtanut täysin.
Taake on siitä mielenkiintoinen tapaus, että tyyli on pysynyt 90-luvun black metallille hyvinkin uskollisena. Hoest itse kritisoikin nykyajan bläkkistä muunmuassa siitä että ovat kiinnostuneista faneistaan, haluavat tienata rahaa musiikillaan, eivät osoita täydellistä tai lähes täydellistä negatiivisuutta, ovat median kanssa tekemisissä tai käyttävät muuta kuin norjan kieltä sanoituksissaan. Hänen mielestään black metalli pysyy ”aitona” black metallina vain jos 90-luvun Norjassa syntyneen black metallin alkukriteereitä noudatetaan.
Uusin levy Noregs Vaapen on kerrassaan loistava paketti. Levy sisältää Taaken tyylille uskollisia kappaleita. Pommin räjäyttää varsinkin viides kappale Myr. Kappaleessa on nimittäin rikottu räikeästi rajoja ja käytetty Banjoa. Kappale onkin yksi levyn ehdottomia lemppareitani. Banjon kuulet noin 3:20 eteenpäin:
Taake – Myr (
)
