Maanantaimetalli 173 – Kaunista kuolemaa Suomesta

Kirjoittanut . Liittyy aiheisiin , , , , .

Arkistomatskua

Otathan huomioon, että tämä on yli 4 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 26-vuotias.

Ansu laittelee minulle usein uskollisesti suositteluja Last.fm:ssä. Tämän suosituksen sain jo 25. toukokuuta, mutta älysin kunnolla tsekata vasta viime viikolla. Ja loppuu sanat kesken, meni nimittäin juuri niin nappiin kuin voi vain mennä.

Haminalainen Kaunis Kuolematon soittaa niin riipaisevaa, depressiivistä blackmetalvaikutteista doom/death-metallia että ei mitään rajaa. Jo ensimmäisestä biisistä lähtien olin koukussa. Musiikista tulee ensimmäisenä mieleen post-blackmetal bändi Harakiri for the Sky, josta kirjoitin maaliskuussa 2013, mutta vivahdetta löytyy myös Insomniumin ja jopa Ajattaran suuntaan.

Eniten pidän kappaleiden melankolisuudesta ja masentavuudesta, mutta samalla musiikista löytyy se tietty pilkahdus toivoa. Jokainen biisi heidän huhtikuun Kylmä kaunis maailma -debyytillään on täydellisyyttä hipovaa, mutta näistä parhaimmaksi omalle kohdalleni uppoaa kappale En ole mitään. Biisistä löytyy virallinen musiikkivideokin, jota katsoessa menee roska silmään. Biisi löytyy myös Spotifysta, mutta suosittelen ehdottomasti kuuntelemaan levyn alusta loppuun.

Biisissä on monenlaista örinää, mutta myös selkeää laulua.

Äärimmäisen synkkää ja masentavaa, juuri sellaista metallin pitää ollakin. Kuvastaa erityistä sielunmaisemaa täydellisesti. Ei ole parempaa.

Yksin sateessa kanssa surun ja kyyneleiden
Olenko heikko, olenko eloton
Se mihin tieni vie on tuntematon
Olenko hauras, vai muuten varomaton
Kuolema kirjoittaa nuo sanani aikaan

Viimeinkin yö saapuu peittäen alleen
tämän kylmän, mutta niin kauniin maan
Kuolee kuin rakkaus, ei valoa vain pimeää
Ilman sinua ei ole mitään, en ole mitään.

Ei ole mitään, en ole mitään
En ole mitään, niinkuin sinä
Ei ole mitään, en ole mitään ilman sinua

Elämä raskas taakkana merkityksen
Voisinko olla jo ihan vaan
Toisinaan elämä tuhoaa meistä sen toisen
Kaikki kaunis peittyen alle maan

Suruni piirtää sinun kasvosi
minun pieneen sydämeen
Kuinka haavoittuvainen voikaan olla ihminen
Ilman sinua ei ole mitään
En ole mitään

Ei ole mitään, en ole mitään
En ole mitään, niinkuin sinä
Ei ole mitään, en ole mitään
Olen elämä

Kuva Roni Laukkarisesta

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 29-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä itse perustamassaan digitoimistossa ja SaaS-palvelua kehittävässä startupissa, verkkosivujen tekijä, sosiaalisen median asiantuntija ja koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Suurin osa päivästä kuluu hevimusiikin ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Twitter, leffat ja erikoisoluet lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää

Reaktiot

Vaadittu kenttä