Kun kello ilmoittelee sydämenlyöntien epäsäännöllisyydestä, päätän rauhoittaa menoa ja aloittaa uudelleen normityöpäivät. Isoin urakka on ohi, joten nyt paluu arkirytmiin. Ei ole mitään itua rikkoa itseään ja työskennellä kellon ympäri.

Minun on hyväksyttävä, että en ole mikään kahdeksan tunnin työntekijä, mutta samaan aikaan en ole mikään kone. Menen rikki, jos en huolehdi itsestäni. Tarvitsen säännöllistä huoltoa. Aionkin pitää nyt työpäivien kestosta kiinni. Tilanteen vaatiessa päätän etukäteen, että voin käyttää yhden oljenkorren viikossa ja tehdä vähän pidempään. Mutta ei koko viikkoa, eikä edes peräkkäisinä viikkoina.

Tänään en ole avannut töiden jälkeen tietokonetta. Hyvä fiilis.

Rento sunnuntai. Tuntuu lauantailta. Se on merkki siitä, että viikko on mennyt hieman sumussa. Liian kovaa kyytiä.

Aion laittaa meditoinnin takaisin päivärutiineihin. Se jäi jostain syystä reilu kuukausi sitten pois. Tuntui pakkopullalta. Kiitos Kari Ketosen, sain uuden inspiraation tähän. Suosittelen hänen uutuuskirjaansa ”Havaitse. Hyväksy. Toista.”. Mainio.

19 kirjaa luettu tänä vuonna.

It is the end of your penitence
It is the end of your sadness and pain
It’s the return to your innocence
It is the end of a life grieved in vain

Everybody leaves one day
I know it hurts
Everybody goes away
You will, too, I will, too

Come with me to the rainbow’s end
Come with me to the Holy Land
Come with me
You will, too, I will, too
Excel, excel

There is still time for deliverance
Therе is still time to make peacе with your friend
And to return to where there’s a chance
There is still time to love once again

As levees are breaking
A flood comes
Washes away all the rubble
Past indiscretions and stalemates
We are all sailing to the gates

This is the end of the avenue
I am afraid of eternity, too

Ghost – Excelsis

Ghost on jäänyt mieleen siitä miten se käsittelee kuolemaa. Isäni poistumisen aikoihin Life Eternalista muodostui lempikappaleeni. Ja nyt tämä.

Memento mori.

Siteeraan taas itseäni, kun en muuta voi.

Kuuntelen äänikirjaa, mutta en pysty keskittymään. Jostain syystä on pakko pitää 30min päivässä lukutavoite, tavalla tai toisella. Töissä tänään 10-23. Tiedän. Mutta vaihtoehtoja ei tällä kertaa ole. Otan tästä opiksi. Oppia on tullut monessakin mielessä.

Olo ei ole hyvä. En minä tykkää olla erossa perheestäni pitkiä aikoja.

Pian helpottaa.