Elämä

Kirjoittanut . Liittyy aiheisiin , , , .

Arkistomatskua

Otathan huomioon, että tämä on yli 10 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 26-vuotias.

Mitä päässäni liikkuu tällä hetkellä, ja mitä mieltä yleensä olen? Elämä on ihanaa. Elämä toimii. Elämä, ainoa asia mihin uskon, mihin kannattaa uskoa. Unohda hetkeksi uskonto, arvot, ideologiat, aatteet. Muista elämä. Tämä hetki. Hetki, jossa sinä elät juuri nyt. Olkoon yö, päivä, negatiivisuutta ympärillä – koska aina on myös hyvää.

Muista, että on myös positiivisuus, hyvät asiat, joita varmasti tapahtuu. Muista, että on ne kesäyöt, jolloin aurinko laskee ja voit olla onnellinen. Muista, että on ne aamut, jolloin heräät iloisena. Muista, että on ne ihmiset, ne pienet asiat, jotka tekevät sinut onnelliseksi.

Ja kuuntele tämä biisi, joka kuvaa kaikkea tätä.

Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!

Kuva Roni Laukkarisesta

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 35-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Mastodon ja leffat lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää

Reaktiot

Vaadittu kenttä

 

3 kommenttia

  1. Iida

    Ite en jaksa löytää näitä positiivisia asioita elämästä. Taustalta löytyy kuitenkin kaksisuuntainen mielalahäiriö ja paniikkihäiriö.

  2. Rolle

    Harmin paikka! Toisaalta, en minäkään aina löydä, jonkinasteisesta ahdistuneisuushäiriöstä kärsin itsekin. Kirjoitin tämän pe-la-yönä lähinnä muistutuksena itselleni ja toivottavasti siitä on hyötyä myös muille.

  3. Iida

    Sit mun kaverit ei oikeesti oo yhtään tukena. Yritin muutama kuukausi sitte itsemurhaa. Laitoin parille kaverille itsemurhaviestin ja kaikki oli just sillai et ’älä pelleile’ ’et oo tosissas’. Ihmeen kaupalla oon vielä hengissä. Toivon vaan että olisin sillon onnistunu siinä. Elämä on muuten vaan p*rseestä. Masennus todettiin 11 vuotta sitte ( oon 19). Osasyynä huonot kotiolot, koulukiusaaminen ja raiskaus. Raiskauksen jälkeen rupesin saamaan paniikkikohtauksia ja se ahdistus jää päälle moneks päiväks.
    Sori avautuminen.