Drake tappaa, nukkumatti ajoi ojaan

Ole välittämättä tämän merkinnän psykedeelisyydestä, jooko? En ole nauttinut sieniä, enkä mitään miestä väkevämpää muutenkaan. Kyljen kääntö, pyöriskelemistä… pippurimaustetta… ei, en ole paistamassa kyljystä, vaan yritän nukkua. Ei tule mitään. Ei olisi ehkä pitänyt juoda batterya puolen yön aikaan. Ei olisi ehkä pitänyt valvoa pitkin viikkoa. Ei olisi pitänyt sitä ja tätä. Puoliunissani ja unissani näen kuvia ja visioita uudesta leiskasta. Olen kyllä tähän yksipalstaiseenkin tyytyväinen, mutta kaipaisin jotain lisää. Oikealle, vasemmalle, keskelleEIKU.

Kilahtaa tähän uni-aivo-ajatusongelmaan. Pidän tästä ulkoasusta, en pidä tästä ulkoasusta, pidän tästä ulkoasusta. Nyt aivoni leikkavat tyhjää muutenkin. Enyan suloinen ääni yrittää rauhoittaa Rolle-parkaa. Neljästä viiteen pelasin MUDia uniongelmien takia sängyssä eee:lläni. Tämän nörtin virallinen virtuaalikikkeli kasvaa ja kasvaa vain, kas vain, kasvain, kasvoi vain. Pee är koo äl.

Vauva potkii kovasti. Aina kun laitan käden vaimoni masun päälle vauva sanoo tervehdyksen potkullaan. Ihan kuin se tietäisi että isä on siinä. Varmasti tietääkin. Pitäisi potkaistaÄH (tahaton ajatuslooppi) blogata lisää pikkuiseenkin. Ihana Enya. Sumiregusa. Yritänpä unta.

Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 35-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Mastodon ja leffat lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää