Avainsana: sairaus
-
Kaikki sairaudet eivät näy päällepäin
Viime aikoina sosiaalisessa mediassa on levinnyt ns. #kutsumua-kampanja. Kampanjan tarkoituksena on levittää tietoisuutta ja kritiikkiä kiusaamisesta, sekä jakaa omia kiusaamiseen liittyviä kertomuksia. Nyt Facebookissa tuli vastaan sen verran puhutteleva kertomus, että päätin kirjoittaa siitä ihan oman bloggauksen ja varmistaa tarinan säilyvyyden bittiavaruudessa. Tässä se siis tulee. Teksti on Anna Hakalan kirjoittama ja saman voit lukea suoraan hänen tilapäivityksestään Facebookin puolelta,…
-
Kesän odottelua
Viikonloppuisin ei oikein jaksa mitään muuta kuin löhötä. Toiset eivät viihdy viikonloppuisin sisällä kotona, mutta minä suorastaan nautin siitä kun saan vain olla. Elokuvia, perheen kanssa tekemistä, mölläilyä, niistä on viikonloput tehty. Viime viikolla tosiaan olin kolme päivää flunssassa. Jälkiyskää on vielä jonkin verran ja limaa on irronnut pitkin viikkoa. Kielessä on iso kipeä afta, liekö mistä tullut samaan syssyyn.…
-
Elämä on kuin paljon vessapaperia
Eli hyvin pyyhkii. Mutta onpahan taas ollut hässäkkää pitkin viikkoa. Aika lentää kuin siivillä kun on hauskaa, niin töissä kuin kotonakin. Oma elämä rullaa melkein niin hyvin kuin vain voi ajatella, mistä syystä vaimonkin tukena on jaksanut olla paremmin kuin koskaan aiemmin. On muuten jännä juttu, että moni kuvittelisi vaimoni kuurosokeuden olevan vaikeinta elämässäni, mutta näin ei kuitenkaan ole, eikä…
-
Valikoiva ymmärrys – stereotypiat ja arvostelu ilman pohjaa
Facebook-kaverini Jonna kirjoitti niin hyvän tekstin aiheesta ”Valikoiva kuulo ja ymmärrys”, että se pisti minutkin ajattelemaan. Kirjoituksessa käsitellään stereotypiohini ja pätemiseen liittyviä argumentteja, joita kuulee jatkuvasti keskusteluissa. Koska kirjoituksen aihe on niin hyvä, pureudun nyt Jonnan esillepanemiin esimerkkeihin pala palalta ja lisäilen samalla aiheeseen omat mielipiteeni ja kokemukseni. Ja koska teksti taitaa olla näkyvissä vain Jonnan kavereille, ruodin sitä hieman…
-
Miten elää, kun mieli on rikki vielä vuosien jälkeenkin?
Blogini on ollut minulle monesti iso henkireikä ja parasta mahdollista terapiaa. Vaikka pahimmasta masennuksestani olenkin päässyt hyvin eroon, minun on pitkään pitänyt purkaa tuntojani kirjoittamalla, sillä siitä on niin pitkä aika, että huomaan taas ahdistuvani. Nyt ruokatauon aloitettuani siihen tarjoutui jonkinlainen mahdollisuus. Yritän olla mainitsematta suoraan nimiä tai tapahtumia. Voi silti olla, että tästä tulee rumaa jälkeä. Yritän olla välittämättä.…