Avainsana: kuulumiset
-
Vuoden viimeinen
On se kumma. Äitini luota lähtiessä vaimoni sairastui ankaraan flunssaan. Kului päivä ja olin itse vuoteen omana. Vietin vuoteessa parikymmentätuntia leffoja katsellen samalla kun vaimoni teki minulle ruokaa. Oli kuumettakin, mutta toivuin viikonlopun yli aika hyvin. Nyt on sitten paranemisvaihe lopuillaan, mitä nyt kurkku välillä oikutteleeKÖH. Rollen maahan kuuluu hyvää, jos flunssaa ei lasketa. Flunssaöinä oli aika hankala nukkua kun…
-
Kuusen katveessa
:llä tuotettu merkintä: Istun tässä vanhempieni olohuoneen sohvalla avattu lahjavuori allani (otsikon pummasin muuten äidiltäni). Tänäkin vuonna lähdimme vanhempieni luokse viettämään rauhallista joulua rakkaiden kanssa. Vuosi on mennyt käsittämättömän nopeasti. Tuntuu kuin viime joulu olisi ollut viikkojen päässä 12 kuukauden sijaan. Tämän joulun lahjasaldo on siis seuraava (sisällytin listaan myös vaimoni lahjoja koska suurin osa lahjoista oli yhteisiä enkä jaksa…
-
Näytteenottokeskuksesta hyvää huomenta
Jotenkin tämä unirytmi pitäisi saada käännettyä takaisin raiteilleen. Tämän hetken tilanne on se että elimistö luulee että aamu alkaa päivästä ja että vuorokausi päättyy keskiyön sijaan viideltä aamuyöllä. Olen muutamana iltana yrittänyt mennä aikaisemmin nukkumaan, mutta siitä ei ole tullut mitään. Toisaalta en haluaisikaan yrittää väkisin yht’äkkiä muuttaa viimeajan nukkumaanmenotottumustani, mutta parista syystä se olisi hyvä juttu. Ensinnäkin tällaisina maanataiaamuina…
-
Uusi huominen
Toivotan sinulle hyvää huomenta, vaikka päivä vaihtuukin pian jo iltapäiväksi. Mielestäni huomenta toivotetaan silloin kun herätään, oli kyse aamusta tai illasta. Se tuo asioihin omanlaisen humoristisen säväyksensä. Vuorokausirytmini on mennyt hieman sekaisin. Syynä ollut väliaikatyöttömyys (lue: loma). Lopetin Jyväskylän tietokoneliike Data Groupissa työharjoittelun muutama viikko sitten. Kyseisessä paikassa oli ihan kiva työskennellä vaikka jotkin asiat olivat retuperällä niin firman kuin…
-
Joulukuun aloitus Kajaanissa
Päätin että aloitan tämän vanhan kunnon rituaalimaisen kirjoittamisen taas, tekstin laadusta viis. Tulee jo nimittäin vierotusoireita. Olen juuri nyt junassa matkalla Jyväskylään Veeran kanssa. Oltiin kolmisen päivää Kajaanissa Veeran mummia katsomassa. Oikein herttainen ihminen, aivan kuin oma mummoni isän puolelta. Jäi vähän harmittamaan hänen puolestaan, Veeran ukki kun sairastaa altzhaimeria (kirjoitinkohan varmasti oikein) ja poloinen mummi jää ”yksin”. Ihmettelen yhä…